Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Suomen suurlähetystö, Tokio: Tietoa Japanista: Hyvä tietää

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Tokio

3-5-39, Minami-Azabu, Minato-ku
Tokyo 106-8561
Puh. +81-3-5447 6000
S-posti: sanomat.tok@formin.fi
English | Suomi | Svenska | 日本語 |  | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 

Maatiedosto Japani

Nimi

KieliVirallinen nimiKäyttönimi
suomiJapaniJapani
ruotsiJapanJapan
japaniNihon, Nippon, 日本Nihon, Nippon, 日本
englantiJapanJapan
ranskaJaponJapon
saksaJapanJapan

Itsenäistyminen

Japanilaisen mytologian mukaan valtakunta syntyi noin 660 eaa. Historiallisesti sen katsotaan saaneen alkunsa noin 200-luvulla jaa.

Kansallispäivä

23. joulukuuta (Keisarin syntymäpäivä)

Lippu

Aikaero Suomeen

Kesäisin: + 6 tuntia

Talvisin: + 7 tuntia

Pinta-ala

377 915 neliökilometriä

Väkiluku

128,1 miljoonaa (2010 virallisen väestölaskennan mukaan. Lähde: Statistics Bureau)

Pääkaupunki

Suomeksi: Tokio

Omalla kielellä: Tōkyō, 東京

Diplomaattisuhteet

6. syyskuuta 1919. Välirauhansopimuksen mukaisesti Suomi katkaisi suhteet syyskuussa 1944 ja solmi ne uudelleen 8. maaliskuuta 1957.

Tunnustanut Suomen

23. toukokuuta 1919

Suomen edustautuminen

Suomen edustautuminen: Japani

Edustautuminen Suomessa

Edustautuminen: Japani

Linkit


Suhteet

Suomen ja Japanin kahdenväliset suhteet ovat hyvät, eikä poliittisia ongelmia maiden välillä ole.

 

Suomi on varsin hyvin tunnettu maa Japanissa. Suomen imago on positiivinen ja moderni. Poliittisissa suhteissa Japani on G8- ja G20-maana Suomelle tärkeä kumppani mm. YK:ta, kansainvälistä kehitystä ja globaalitaloutta koskevissa kysymyksissä, ja suomalaiset ministerit käyvät säännöllisesti kahdenvälisiä keskusteluja japanilaiskollegojensa kanssa.

 

Kanssakäymistä ovat käytännön tasolla merkittävästi lisänneet suorat päivittäiset Suomen ja Japanin välillä. Suomen ja Japanin välisten läheisten suhteiden perusta on kummankin maan vuosikymmeniä jatkuneet määrätietoiset ponnistelut ja molemminpuolinen kiinnostus toisen maan kulttuuriin ja kieleen.

Kaupallis-taloudelliset suhteet

Japani on kolmanneksi suurin kauppakumppanimme Euroopan ulkopuolisista maista Yhdysvaltain ja Kiinan jälkeen. Maiden välinen kauppatase on perinteisesti ollut Suomelle positiivinen.Tärkeimmät vientiartikkelit ovat koneet, laitteet ja metallit metsäklusterin tuotteiden ohella. Japanin tuontimme muodostuu pääosin moottoriajoneuvoista sekä televiestintä- ja elektroteknisistä laitteista. Suomalaisen liiketoiminnan arvon mittaaminen Japanissa on tosin vaikeaa, koska yhä harvempi yritys tuo hyödykkeitä Japanin markkinoille suoraan Suomesta ja päinvastoin. Suomalaisyritysten tuonti Kiinasta Japaniin kasvaa koko ajan.

 

Japani ei ole muodollisesti protektionistinen maa, mutta perinteiset kauppatavat, kielimuuri ja kustannustaso tekevät markkinasta hankalasti avautuvan. Markkinoille tullaan ensi sijassa yritysostojen ja -järjestelyjen kautta. Mitään ei saa ilmaiseksi eikä nopea kasvu ja tuloksenteko ole helppoa. Kasvumarkkinakonsepti ja puolihuolimaton kokeilumentaliteetti eivät sovi Japaniin.

 

Suomen ja Japanin väliset suorat investoinnit (FDI) ovat kasvaneet merkittävästi viime vuosina. Merkittävin viime aikainen japanilaisinvestointi Suomeen oli teleoperaattori Softbankin ja mobiililaitteille videopelejä valmistavan Gungho Online Entertainmentin 1,1 miljardin euron investointi suomalaiseen mobiilipeliyritys SuperCelliin. 

 

Finnairin lentää päivittäin Tokioon, Osakaan ja Nagoyaan, jonka lisäksi JAL käynnisti 2013 lennot Tokiosta Helsinkiin. Tämä on nostanut viikoittaisten lentojen määrän lähes 30:een, mikä tarjoaa hyvät edellytykset sekä matkailun että suomalaisten ja japanilaisten yritysten liikesuhteiden kehittymiselle. Aasialaisista nimenomaan japanilaiset omaavat aitoa mielenkiintoa Suomeen ja heillä on rahaa matkustaa ja kuluttaa.

Kulttuurisuhteet

Suomella on vahva ja myönteinen maakuva Japanissa. Suomalaisella kulttuurilla on Japanissa kysyntää. Perinteisesti vahvat taiteenalat Japanissa ovat klassinen musiikki, arkkitehtuuri ja design; Muumit, Marimekko ja Iittala tunnetaan. Japaniin tuodaan suomalaisia design-tuotteita, vaatteita ja huonekaluja, mutta niiden osuus kokonaisuudesta on vähäinen, joskin kasvava. Klassisen musiikin ohella suomalainen populaarimusiikki on nousussa. Kaunokirjallisuuden kääntäminen on kasvussa, mutta vielä pientä. Kuva- ja mediataide on nousussa. Japanin kansalliset tiede- ja innovaatiopolitiikan painopisteet ovat Suomen kanssa samansuuntaiset.

 

Team Finlandin (suurlähetystö, Tekes, Finpro ja Suomen Japani-instituutti) yleistavoitteina Japanissa on suomalaisen kaupankäynnin ja liiketoiminnan edistäminen, japanilaisten investointien houkutteleminen Suomeen, korkeakoulu- ja tiedeyhteistyön vahvistaminen ja hyödyntäminen ja teknologisen yhteistyön tehostaminen. Team Finland kehittää myönteistä Suomi-kuvaa yhteisen julkisuusdiplomatiaohjelmanavulla. Oulun yliopisto ja Seinäjoen AMK ovat perustaneet toimipisteen Japaniin.

Suomalaiset, suomen kieli

Suomen ja suomalaisen kulttuurin asiantuntijoita ja suomen kielen taitajia on kymmenittäin eri puolilla Japania. Esimerkiksi Kalevala on käännetty kahdesti japanin kielelle. Suhtautuminen suomalaisiin on yleensä myönteistä, muun muassa siksi, että Japanissa pidetään melko yleisesti suomea eräänlaisena sukulaiskielenä.

Sopimukset

A. Vireillä olevat sopimukset

 

- Sosiaaliturvasopimusneuvottelujen käynnistäminen lokakuussa 2012

 

B. Voimassa olevat sopimukset

 

07. kesäkuuta 1924 Kauppa- ja merenkulkusopimus (32/1926)

 

10. kesäkuuta 1856 Maksusopimus (1/1957)

 

22. joulukuuta 1958 Sopimus maahantuloleimausten poistamiseksi (3/1959)

 

29. helmikuuta 1972 Tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi tehty sopimus. (42-43/1972)
04. maaliskuuta 1991 Pöytäkirja sopimuksen muuttamisesta (110-111/1991)
24. heinäkuuta 1992 Pöytäkirjan voimaantulo Ahvenanmaan maakunnassa (76/1992)

 

27. joulukuuta 1978 Kulttuurisopimus (36/1980)

 

23. joulukuuta 1980 Lentoliikennesopimus (45/1981)
28. toukokuuta 1991 Reittitaulukon muutos (47/1991)

 

26. syyskuuta 1997 Sopimus yhteistyöstä tieteen ja teknologian alalla (11/1998)

Vierailut

Vierailuvaihto on vilkasta etenkin Japaniin päin. Vuonna 2010 aikana Japanissa vierailivat VMI Katainen, AMI Vapaavuori sekä UKKMI Väyrynen, vuonna 2011 TEMI Häkämies ja EKMI Stubb, vuonna 2012 STMI Risikko ja syksyllä 2013 OPMI Kiuru. Viimeisimpiin korkean tason vierailuihin lukeutuvat tasavallan presidentti Tarja Halosen virallinen vierailu Japaniin syksyllä 2004, puhemies Lipposen virallinen vierailu Japaniin samana syksynä sekä pääministeri Vanhasen vierailut Japaniin keväällä 2005 ja kesällä 2008 sekä tuore pääministeri Kataisen vierailu Tokioon syyskuussa 2012.

 

Korkean tason vierailuvaihto Japanista Suomeen on ollut vähäistä, joskin viime vuosina kasvussa. Japanilaisministerit matkustavat suhteessa vähän ulkomaille, sillä heidän on vaikeata olla poissa maasta parlamentin istuntokausien aikana sen tiukkojen läsnäolovelvotteiden vuoksi. Vuonna 2013 Suomessa vierailivat Japanin puolustusministeri Onodera, ympäristöministeri Ishihara sekä viestintäministeri Shindo. Keisaripariskunta vieraili Suomessa vuonna 2000, pääministeri Koizumi syksyllä 2006, ja prinsessa Takamado kesällä 2010.

 

Parlamenttien valiokuntamatkoja on ollut muutamia suuntaansa vuosittain; viimeisimpänä Suomen eduskunnan ympäristövaliokunta 2011.

Historia

Suuresta etäisyydestä johtuen kanssakäyminen oli 1970-luvun loppupuolelle saakka suhteellisen vähäistä. Suoran Helsingin ja Tokion välisen lentoyhteyden avaaminen vuonna 1983 aloitti erittäin aktiivisen kauden maiden välisissä suhteissa. Finnairin suorien lentojen merkitys on keskeinen ja se on vilkastuttanut varsinkin matkailua, kauppaa ja kulttuurivaihtoa.

Hyvä tietää

Asemapaikan sijainti

Suomen suurlähetystö, Tokio

3-5-39, Minami-Azabu, Minato-ku
Tokio 106-8561, Japani

 

Suurlähetystön konsuliyksikkö palvelee asiakkaita samassa osoitteessa. 

Edustustot

Edustuston nykyinen, vuonna 1983 valmistunut rakennus sijaitsee Tokion Azabun kaupunginosassa. Liikenneyhteydet edustustoon ovat hyvät: muun muassa lähimmälle metroasemalle (Hirō) on noin 10 minuutin kävelymatka. Ministeriöihin ja muihin keskustan virastoihin edustustosta on matkaa 4–5 kilometriä; autolla ajaen yhdensuuntainen matka vie ruuhkista riippuen 20–40 minuuttia, maanalaisella lähimmältä Hirōn asemalta matka kestää noin 15 minuuttia.

 

Suurlähetystön kanslia on auki maanantaista perjantaihin kello 9–12 ja 13–17.15.

 

Konsuliosaston asiakasaika on 9–12 ja keskiviikkoisin myös 13–17.
Lähetystö on suljettu suomalaisina ja japanilaisina juhlapyhinä.

Hankinnat

Periaatteessa Tokiosta saa kaikkea mitä Euroopastakin. Koska japanilaiseen tapaan kuuluu antaa lahjoja ja vastalahjoja, kannattaa ottaa muuttokuormaan tähän tarkoitukseen sopivia suomalaisia pikkuesineitä.

Mitä kannattaa hankkia perillä

Elektroniikkaa, kuten esimerkiksi kameroita ja kiikareita, voi olla mahdollista hankkia Japanista edullisemmin kuin Suomesta. Kaikkien laitteiden suhteen (mukaan lukien tietokoneet) on kuitenkin syytä selvittää ennen ostopäätöstä standardit, väri- ja käyttöjärjestelmät, sähköjännitteet ja käyttöohjeiden kieli.

 

Tietokoneiden osalta hankinta verovapaasti Suomesta saattaa olla edullisempaa, kuin japaninkielisen tietokoneen käyttöjärjestelmän muuttaminen Tokiossa. Japanissa on käytössä eri sähköjännite (Suomi 220 V 50 Hz, Japani 110 V 50 Hz, mutta Japanin länsiosissa esimerkiksi Osakassa 110 V 60 Hz). Tietokoneet kuitenkin yleensä toimivat sekä Suomen että Japanin verkoissa.

Ilmasto

Merellisen sijainnin ja lämpimien merivirtojen vaikutuksesta Japanin ilmasto on lauhkeampi kuin ilmasto vastaavilla leveysasteilla Itä-Aasian mantereella. Ilmastolle on ominaista pitkä kesä, joka saariston eteläisellä puoliskolla on kuuma ja pohjoisella viileä. Talvi on lyhyt ja leuto, pohjoisessa kylmä. Vuoristoa, Hokkaidōa ja Honshūn Japanin meren puoleisia osia peittää paksu lumipeite. Tyynenmeren puolella, esimerkiksi Tokion seudulla, talvi on yleensä aurinkoinen ja lunta sataa keskimäärin vain parina kolmena päivänä vuodessa, usein ei sitäkään. Kesällä Tokion ilmasto on kuuma ja kostea. Elokuu on kuumin kuukausi.

 

Sadekausi alkaa Tokiossa tavallisesti kesäkuun puolivälissä ja kestää noin kuukauden. Sadekausi ei kuitenkaan merkitse yhtämittaista sadetta. Tokion vuotuinen sademäärä on keskimäärin 1 500 millimetriä, ja ilman suhteellinen kosteus on kesällä keskimäärin 80 prosenttia ja talvella 55 prosenttia. Kesällä turvaudutaan ilmastointiin ja talvella lämmitykseen (erilaiset puhaltimet) ja ilmankostuttajiin. Vesikiertoista keskuslämmitystä ei ole. Ikkunat ovat Tokion seudulla lähes poikkeuksetta yksinkertaiset, joten talvella sisätiloissa saattaa olla usein viileää.

 

Japanin ilmastolle ovat tyypillisiä myös voimakkaat myrskyt, taifuunit, joita kehittyy Tyynenmeren keskiosissa varsinkin elokuun lopulta lokakuulle. Taifuunit osuvat toistuvasti Okinawalle ja Japanin länsi- ja keskiosiin aiheuttaen usein tuntuvia vahinkoja. Suoraan Tokioon taifuunit iskevät harvoin, mutta niiden liepeillä Tokiossakin saattaa esiintyä voimakkaita tuulia ja rankkasateita.

 

Japanin vuotuiset keskilämpötilat vaihtelevat suuresti. Sapporon keskilämpötila on tammikuussa –4,9 ºC, Tokion +4,7 ºC ja Okinawan +16 ºC. Elokuussa keskilämpötilat ovat Sapporossa +21,3 ºC, Tokiossa +26,7 ºC ja Okinawalla +28 ºC.

 

Saaristovyöhykkeen eteläosissa vallitsee noin 35. leveysasteelle ja rannikolla pohjoisemmaksikin ylettyvä subtrooppinen kasvillisuus. Metsät peittävät 67 prosenttia pinta-alasta ja aluskasvillisuus on tiheää. Kasvisto on erittäin runsaslajinen. Japanista ovat peräisin useat yleiset puutarha- ja koristekasvit, muun muassa Prunus-, Astilbe-, Hortensia-, Azalea-, Aucuba-, Diervilla- ja Chrysanthemum-lajit.

Joukkoliikenne

Tokion maanalainen metroverkosto on tiheä, nopea, aikatauluistaan tarkka, siisti, tehokas ja turvallinen. Aamu- ja iltaruuhkan aikaan maanalaiset ovat kuitenkin usein täynnä. Muina aikoina ruuhkat ovat harvinaisia.

 

Julkisten liikennevälineiden hinnat ovat edulliset suhteutettuna maan yleiseen hintatasoon. Tokion paikallisliikenneverkko on erittäin hyvä ja kattaa kaikki tärkeimmät alueet joko metro-, rautatie- tai bussilinjoilla. Ensimmäiset junat alkavat kulkea aamuviiden aikoihin ja viimeiset lopettavat puolenyön jälkeen.

 

Taksimatkustaminen on helppoa, vaivatonta ja turvallista. Matkustajan on silti tiedettävä matkakohde joko japanin kielellä tai tulostaa kartta mukaan. Käytännössä taksit otetaan aina niin sanotusti lennosta kättä ylös nostamalla. Usein valkoisia hansikkaita käyttävä kuljettaja avaa ja sulkee automaattioven paikaltaan. Taksimatka kahteen kilometriin saakka on edullista. Tämän jälkeen taksamittari tikittää nopeammin, muttei ole senkään jälkeen kallista Suomeen verrattuna. Juomarahoja ei takseissa, kuten ei yleensäkään Japanissa tunneta.

Juomarahat

Japanissa ei ole tapana jättää juomarahaa, ja esimerkiksi ravintoloissa palvelu sisältyy aina hintaan.

Jätehuolto

Japanissa pyritään kierrättämään suuri osa jätteestä. Järjestelmä voi ensin tuntua hieman monimutkaiselta, sillä jätteiden lajittelu on erilaista kuin Suomessa. Mikäli jätteet lajittelee väärin, roskien kerääjä muistuttaa huomautuksella. Väärin lajitellut roskat voivat myös jäädä keräämättä.

Kansalliset vapaapäivät

Japanissa vietetään seuraavia vapaapäiviä:

 

  • 1. tammikuuta uudenvuodenpäivä
  • 2. tammikuuta uudenvuodenpäivä *
  • 3. tammikuuta uudenvuodenpäivä *
  • tammikuun 2. maanantai
  • 11. helmikuuta kansakunnan perustamisen päivä
  • 21. maaliskuuta kevätpäiväntasaus
  • 29. huhtikuuta vihreä päivä eli luonnon päivä
  • 3. toukokuuta perustuslain muistopäivä
  • 4. toukokuuta kultaisenviikon välipäivä
  • 5. toukokuuta lasten päivä
  • 17. heinäkuuta meren päivä
  • 18. syyskuuta vanhusten kunnioittamisen päivä
  • 23. syyskuuta syyspäiväntasaus
  • 9. lokakuuta terveyden ja urheilun päivä
  • 3. marraskuuta kulttuurin päivä
  • 23. marraskuuta työn kiitoksen päivä
  • 23. joulukuuta keisarin syntymäpäivä

(*) ei virallinen kansallinen vapaapäivä, mutta suuri osa yrityksistä ja organisaatioista on kiinni.

Jos kansallinen vapaapäivä osuu sunnuntaiksi, sen vietto siirretään sitä seuraavaksi maanantaiksi. Jos päivän molemmin puolin on kansallinen vapaapäivä, myös väliin jäänyt päivä julistetaan lain mukaan kansalliseksi vapaapäiväksi (4. toukokuuta).

 

Uusi vuosi on yksi Japanin tärkeimmistä loma-ajoista ja sen aikana miljoonat japanilaiset matkustavat joko kotiseuduilleen viettämään uutta vuotta perheen kanssa tai enenevässä määrin myös ulkomaille. Useimmat yritykset sulkevat ovensa 29. joulukuuta ja 3. tammikuuta väliseksi ajaksi ja vuoden ensimmäinen työpäivä on 4. tammikuuta. Uudenvuoden lomaa edeltää lisäksi aika, jolloin yrityksen pitävät Bōnenkai- eli vuoden loppumisen juhlia. Vastaavasti vuoden alussa pidetään Shinnennkai- eli vuoden alkamisen juhlia.

 

Vihreä päivä oli aikaisemmin edellisen keisarin Hirohiton syntymäpäivä, mutta nykyisen keisari Akihiton noustua valtaistuimelle, päivä haluttiin pitää kansallisena vapaapäivänä ja sen nimi muutettiin vihreäksi päiväksi.  Viikosta, joka alkaa vihreästä päivästä (29. huhtikuuta) ja päättyy lastenpäivään (5. toukokuuta), käytetään yleisesti nimeä kultainen viikko eli golden week. Monet ottavat vapaapäiviksi myös välipäivät, joten useimmat yritykset ja organisaatiot toimivat puoliteholla koko viikon ajan. Kultaisella viikolla on myös syytä varautua ruuhkiin suurkaupunkien ulosmenoteillä sekä junaliikenteessä.

 

Obon-päivät eivät ole virallisia kansallisia vapaapäiviä, mutta niiden aikana japanilaiset palaavat usein kotiseuduilleen vieraillakseen edesmenneiden sukulaisten haudoilla. Buddhalaisen uskomuksen mukaan edesmenneet palaavat Obon-aikana tuonpuoleisesta maailmasta hetkeksi elävien pariin.

Kirjallisuus

Yleisissä kirjastoissa on lainaksi saatavana vain japaninkielistä kirjallisuutta. Tokion keskuskirjasto sijaitsee lähetystön lähellä. Siellä on hyvä länsimaisten kirjojen kokoelma, mutta kirjoja ei lainata ulos. Myös Tokion ulkomaankirjeenvaihtajien seuralla (Foreign Correspondents' Club) on hyvä, voittopuolisesti amerikkalais-englantilainen referenssikirjasto, jonka painopiste on taloudessa ja politiikassa. Samantapainen kirjasto on myös Foreign Press Centerissä. Siirtokunnan Suomi-Kai-yhdistyksellä on oma kirjastonsa Tokiossa, Suomi-kirkolla. 

 

Useimmilla suurista kirjakaupoista on osasto englanninkielisille kirjoille. Hyviä kauppoja on esimerkiksi Kinokuniyan molemmat liikkeet Shinjukussa, Maruzen K.K. ja Yaesu Book Center Tokio-aseman lähellä. Myös edustuston lähellä olevassa National Azabu supermarketissa on kirjaosasto.

Käymälät

Käymälät ovat yleisesti ottaen hyväkuntoisia ja siistejä. Japanissa on edelleen harvakseltaan perinteisiä japanilaisia käymälöitä. Kahviloissa ja ravintoloissa käymälät ovat useimmiten erittäin moderneja.

Lapset

Tokio on hyvin turvallinen kaupunki lapsiperheille. Ulkoleikkipaikkoja ja puistoja löytyy riittämiin. Lisäksi harrastusmahdollisuudet ovat monipuoliset, joskin usein kalliit. Kaupoista löytyy kattavasti lastenhoitoon liittyviä tarvikkeita. Lastenruokia on saatavilla, joskin ne poikkeavat joissain määrin suomalaisesta ruoasta.

Lemmikit

Lemmikineläimen tuontia Japaniin suunnittelevan kannattaa välittömästi selvittää tuontisäännöt alla olevasta osoitteesta. Esimerkiksi Suomesta tuotavan koiran on oltava 12 kuukautta vanha, ja muutenkin karanteeniaika saattaa olla pisimmillään jopa 180 päivää. Mikäli paperit ja rokotukset ovat kunnossa ja vesikauhun vasta-ainenäytteet on otettu riittävän ajoissa, selviää tuontimuodollisuuksista 1-12 tunnissa.

 

Karanteeniviranomaisten sivusto: (http://www.maff.go.jp/aqs/english/animal/dog/index.html)

 

Sähköinen kyselykaavake: (https://www.contact.maff.go.jp/aqs/form/d5db.html)

 

Myös lentoyhtiön säännökset lemmikkieläinten kuljettamisesta on syytä tarkastaa. Esimerkiksi Finnairin Tokioon lentävistä koneista vain osa voi ottaa lemmikkieläimiä kuljetettavaksi.

 

Koira tulee rekisteröidä 30 vuorokauden sisällä, esimerkiksi lähetystöalueella se tapahtuu Minato-ku Regional Officessa. Rekisteröinti tulee uusia vuosittain.

Liikennekäyttäytyminen

Tokion vilkas, vasemmanpuolinen liikenne saattaa monikerroksisine teineen vaikuttaa sekavalta. Liikennekäyttäytyminen on kuitenkin melko kurinalaista eivätkä vauhdit yleensä nouse korkeiksi. Liikennekulttuurin ja -merkkien oppiminen vie aikansa. Tokiossa paikannimet on yleensä merkitty myös länsimaisin kirjaimin.

 

Suomalaisella ajokortilla ei voi ajaa Japanissa. Kansainvälinen ajokortti on Japanissa voimassa vain vuoden - suomalaisen tulee vaihtaa ajokorttinsa japanilaiseen vuoden sisällä siitä kun hän on saapunut maahan.

 

Takseilla on liikenteessä erityisasema, ja ne pysähtyvät ottamaan asiakkaita kyytiin yllättävissäkin paikoissa.

 

Moottoritiet (Expressway) ovat usein maksullisia ja maksut korkeita; tietullit ja mahdolliset ruuhkat kannattaa ottaa huomioon kun suunnittelee matkustamista maakunnassa; julkinen liikenne on kattavaa ja toimii täsmällisesti.

 

Polkupyörän käyttö on Japanissa melko yleistä ja useimmiten nopein keino päästä perille. Esimerkiksi Tokiossa on kuitenkin varsin vähän pyöräteitä, jolloin pyöräilijän on tarpeen liikkua joko liikenteen seassa tai jalkakäytävillä. Lapset pyöräilevät jalkakäytävillä. Siitä huolimatta esimerkiksi pyöräilykypärän käyttö on harvinaista.

Majoitus

Japanin hotellien taso on erittäin korkea ja niiden palvelutaso on maailman huippua. Parhaimmat hotellit voivat maksaa jopa yli 400 euroa vuorokaudelta, kun taas halvempien, mutta kuitenkin hyvätasoisten hotellien hinta on noin 100 euroa vuorokaudelta. Japanissa ei hotelleissa, kuten ei muutenkaan, tarvitse antaa juomarahaa. Hotellilaskuun sisällytetään 10 prosentin palvelumaksu ja 8 prosentin kulutusvero. Lisäksi Tokiossa hotellihuoneen laskuun lisätään erityinen hotellivero, joka on 200 jeniä vuorokaudelta. Aamiainen ei tavallisesti kuulu huoneen hintaan.

Mitat ja painot

Japanissa on käytössä metrijärjestelmä. Pinta-alamittana (etenkin kiinteistökaupoissa) käytetään kuitenkin usein tsuboa, joka on 3,3 neliömetriä. Se perustuu japanilaisen huoneen olkimattoon eli tatamiin: 1 tsubo = 2 tatamia. Asunnon suuruus ilmaistaan usein tatamien määrällä.

 

Japanissa on länsimaisen ajanlaskun rinnalla yleisessä käytössä oma, keisari-instituutioon perustuva ajanlasku. Siinä aikaa mitataan keisarin hallituskausilla. Niinpä esimerkiksi vuosi 2014 on japanilaisen ajanlaskun mukaan Heisei 26. Sana "Heisei" (yleismaailmallisen rauhan saavuttaminen) puolestaan on nykyisen Akihito-keisarin hallituskauden nimi. Heisei-kautta edelsivät Showa-kausi (1926–1989), Taisho-kausi (1912–1926) ja Meiji-kausi (1868–1912) ja niin edelleen.

Muutot

Suomesta muutettaessa kannattaa ottaa vähintään kolme muuttotarjousta ja ehdottomasti ovelta– ovelle tarjoukset. Kuljetusaika on noin 8 viikkoa ja lisäksi logistiikkamuodollisuudet molemmissa päissä.

Pankit

Japanin rahayksikkö on jeni (Y tai JPY). 

 

Pankkitiliä ei voi avata ennen kuin on japanilaisen (ulkomaalaisten) henkilökortin haltija. Sen vuoksi muuttaessa kannattaa varata riittävästi käteistä rahaa.

 

Kansainvälisistä luottokorteista lähinnä Visa, Master Card/Eurocard, Diners Club ja American Express ovat yleisesti hyväksyttyjä suurimmissa ravintoloissa, hotelleissa ja tavarataloissa. Useat pienemmät kaupat ja osa takseista hyväksyvät vain käteisen maksuvälineenä. Useimmat käteisnostoautomaatit eivät hyväksy ulkomaalaisia kortteja ja kansainvälisiä luottokorttiautomaatteja käteisnostoja varten on harvassa. Ulkomaalaisten pankkien, kuten Citibank, automaateista saa ulkomaalaisella luottokortilla nostettua rahaa, samoin postikonttoreiden automaateista. Visa-kortit käyvät myös 7/11-liikkeiden automaatteihin. Hirossa, suurlähetystön lähellä on Citibankin konttori, jossa luottokorttiautomaatti on auki 24 tuntia vuorokaudessa.

 

Laskujen maksuun voi käyttää suoraveloitusta ja tästä on sovittava pankin kanssa. Laskuja voi maksaa sekä pankkiin että postiin. Lisäksi monet laskut kuten sähkö-, kaasu- ja puhelinlaskut voi maksaa myös niin kutsutuissa convenient store -supermarketeissa (esimerkiksi Lawson, Sunkus, SevenEleven).

Parturi-kampaamot

Parturi-kampaamoita löytyy todella tiheästi ainakin Tokiosta. Hinnat ovat suhteellisen korkeita, ja on suositeltavaa, että suomalaisen hiustyypin omaava etsii kampaajan joka on tottunut käsittelemään myös länsimaisia hiuksia.

Posti

Posti- ja tietoliikenneyhteydet ovat Japanissa hyvin toimivat. Posti ja erilaiset kuljetuspalvelut ovat nopeita ja luotettavia.

Puhelimet

Puhelinyhteydet ovat Japanissa hyvät, eivätkä puhelinmaksut enää ole niin kalliita kuin aikaisemmin. Useimmissa japanilaisissa matkapuhelimissa on nykyään liittymä, johon kuuluu myös internet-yhteys ja sähköposti. Monissa kahviloissa on langaton internet-yhteys, mutta usein operaattorin kautta ja älypuhelimen välityksellä. Langattoman yhteyden käyttö vaatii monesti myös erillisen rekisteröitymisen.

 

Suomalaiset puhelimet toimivat maassa ainoastaan jos niissä on 3G-toiminto. Tarvittaessa puhelimen tai sim-kortin voi vuokrata esimerkiksi SoftBank-teleoperaattorilta luottokortilla.

Pukeutuminen

Suositeltava vaatetus eri vuodenaikoina

Tokion ilmasto vastaa karkeasti eteläeurooppalaista ilmastoa, mutta kesällä on sateisempaa. Voidaan sanoa että Tokiossa on viisi vuodenaikaa:

 

  • talvi (marras–maaliskuu), jolloin on 0–10 °C ja kuivaa ja ajoittain lunta 
  • kevät (maalis–toukokuu), jolloin on +10–20 °C ja melko kuivaa
  • kevään ja kesän väliin asettuva sadekausi (touko–kesäkuu), jolloin on noin +20–30 °C ja hyvin sateista ja kosteaa
  • kesä (heinä–syyskuu), jolloin on +25–40 °C ja hyvin kosteaa
  • syksy (syys–marraskuu), jolloin on +15–25 °C ja kuivaa.

Talvella vähintään kevyt talvitakki on tarpeen. Kesällä kevyt, hengittävä luonnonkuituinen vaatetus on paikallaan. Nauhattomat kengät ovat kätevät sekä ehjät, puhtaat sukat suositeltavat, koska suhteellisen usein joutuu riisumaan jalkineensa japanilaisessa ravintolassa, temppelissä ja kodeissa. Japanilaiset pukeutuvat yleensä konservatiivisesti. Tumma puku ja valkoinen paita on japanilaisen virkamiehen ja liikemiehen perusasu. Naisten pukeutuminen on niin ikään konservatiivista ja hyvin muotitietoista. Kesäisin myös toimistopukeutuminen voi olla hieman rennompaa, ns. "cool biz"-pukeutumista.

Etiketti

Japanilainen etiketti on selväsääntöinen, mutta varsin joustava ulkomaalaisten suhteen. Voimakas hierarkkisuus on leimaa-antava. Arvojärjestys ja vanhemmuus ovat tärkeitä seikkoja, joista myös pidetään kiinni tarkasti jokapäiväisessä elämässä. Japanilaisten kesken tervehditään ja hyvästellään kumartaen. Tämä koskee sekä miehiä että naisia. Kumarruksen syvyys ja kestoaika määräytyy osapuolten yhteiskunnallisen aseman ja vanhemmuussuhteen perusteella. Ulkomaalaisilta ei kumartelua odoteta vaan yleensä heitä kätellään. Kauempaa tervehdittäessä kevyt nyökkäys riittää. Japanilaisten isännöimiltä vastaanotoilta tai muilta sellaisilta voi hyvin poistua isäntiä uudestaan kättelemättä.

 

Japanilaisen tavatessa ensi kertaa on tapana vaihtaa käyntikortteja (meishi). Käyntikortti on välttämätön työkalu Japanissa ja niitä kannattaa varata mukaan reilusti. Niitä on syytä painattaa itselleen heti Japaniin tulon jälkeen tai mieluiten jo sitä ennen, jolloin kortit ovat odottamassa maahan saavuttaessa. Kortit ovat kaksipuolisia: toisella puolella on asianomaisen nimi, asema ja osoite latinalaisin kirjaimin ja toisella puolella japanilaisin merkein. Käyntikortteja tulee käsitellä kunnioittaen, lukea tarkkaan ja asettaa sitten pöydälle tai käyntikorttikoteloon.

 

Huomionarvoinen japanilainen tapa on antaa lahjoja ja vastalahjoja. Niiden rahallisen arvon ei tarvitse olla merkittävä, pääasia on antaminen ja vastaanottaminen. Lahjojen vaihtaminen tapahtuu tavallisesti esimerkiksi vierailujen yhteydessä, mutta myös erityisenä "lahjasesonkina" eli keskikesällä ja uudenvuoden tienoilla. Luku neljä symbolisoi Japanissa kuolemaa ja vastaa näin länsimaista lukua 13 (esimerkiksi useissa rakennuksissa kerroksen 3 jälkeen tulee 5), minkä takia lahjaksi ei tulisi antaa esimerkiksi neljää lasiesinettä. Tärkeätä on, että lahja on kauniisti paketoitu. Ulkomaalaiset voivat noudattaa tätä tapaa harkintansa mukaan, varsinkin lahjasesongit koskevat vain japanilaisia. Häälahjaksi on tavanomaista antaa rahaa, ei esineitä.

 

Virallisissa tilaisuuksissa käytetään tummaa pukua.

Vaatteiden hankinta ja huolto

Vaatteiden hankintaa paikallisesti vaikeuttaa japanilaisille tarkoitettujen vaatteiden pienemmät koot ja erimallinen leikkaus sekä suhteellisen korkea hintataso. Vapaa-ajan vaatteita lapsille ja nuorille löytyy kohtuuhinnoin.

Monissa tavarataloissa on nykyään suurten kokojen osastot, tosin valikoimat ovat pienet. Joitakin ulkomaalaisia ketjuja, joilla on suuria kokoja, löytyy myös. Näistä esimerkkeinä mainittakoon vaatekaupat Talbot, Gap, Zara, Laura Ashley, H&M.

 

Tokion ympäristössä on myös muutamia amerikkalaisen mallin mukaisia outlet mall -keskuksia, joista löytää niin kalliimpia brändituotteita kuin huokeampiakin merkkejä.

 

Pesulapalveluja löytyy runsaasti ja ne ovat edullisia. 

Pysäköinti

Parkkipaikan löytäminen saattaa olla Tokiossa haastavaa ja kallista. Parkkipaikoilla on kuitenkin usein henkilökuntaa, joka opastaa parkkipaikan löytämisessä.

Ravinto

Tokion ravintolatarjonta on erittäin hyvä. Kaupungissa on lukemattomia hyvätasoisia pikkuravintoloita, joiden hintataso vaihtelee edullisesta (5 euroa/ateria) erittäin kalliiseen. Erityisesti lounasaikaan on helppo löytää hyvää ja edullista ruokaa. Kaikki hotelleissa sijaitsevat ravintolat ja kahvilat ovat yleensä kalliita. Amerikkalaiset pikaruoka- ja kahvilaketjut ovat levinneet suurkaupungeista myös osaan maaseutukaupunkeja.

 

Edullista arkiruokaa on esimerkiksi ramen: iso kulho nuudeleita höyryävän kuumassa liha- tai kalaliemessä höysteenään vihanneksia, katkarapuja, lihanokareita tai muuta sellaista. Muita ruokia ovat esimerkiksi sushi, tempura, teppanyaki. Lasten mieleen on yakitori (eräänlainen lihavarras), joita illan tullen paistetaan katujen varsilla olevissa pienissä myyntikojuissa. Edullisia kiinalaisia ja korealaisia ravintoloita Tokiossa on myös paljon.

 

Hygieniataso on hyvä, joten katukojuistakin voi turvallisin mielin ostaa syötävää.

Kasvissyöjän kannattaa huomioida, että täysin puhdasta kasvisruokaa voi olla vaikea saada, sillä useissa liemissä tai kastikkeissa on käytetty lihaa tai kalaa.

 

Riisillä on erityisasema Japanissa, ja siihen on suhtaudutaan kunnioittavasti. Lisäksi syömäpuikoilla on oma etikettinsä, esimerkiksi syömäpuikoilla ei tulisi asettaa pystyyn riisikulhoon eikä tarjota tai ottaa ruokaa syömäpuikoista toisiin syömäpuikkoihin.

Elintarvikkeiden hankinta ja hintataso

Tokiosta saa päivittäin tarvittavia elintarvikkeita sekä pienistä korttelimyymälöistä että suurista valintamyymälöistä (Meidi-ya, Peacock). Valintamyymälöistä saa lähes kaikkea, mitä on vastaavissa myymälöissä Suomessa sekä tietysti japanilaisia ruokatarvikkeita. Erityisesti ulkomaalaisia palvelevia suuria valintamyymälöitä ovat National Azabu Supermarket (edustuston lähellä), Nissin World Delicatessen (lyhyen automatkan päässä) sekä Kinokuniya Aoyaman kaupunginosassa, josta saa muun muassa suomalaisella reseptillä valmistettua ruisleipää.

 

Suurilla tavarataloilla on erittäin hyvin varustetut elintarvikeosastot, niiden hintataso on kuitenkin huomattavasti korkeampi kuin Suomessa. Ainoastaan eräät perusvihannekset ovat ympärivuotisina suhteellisen halpoja. Japanilainen pihviliha on maailman kuulua laadultaan – ja hinnaltaan. Kalojen ja merenelävien valikoima on laaja.

 

Laktoosi-intolerantikolle on tarjolla soijamaitoa ja muutamia soijajogurtteja.

Maitotuotteet kuten kermat ja juustot ovat yleensä rasvaisia.

 

Fukushiman ydinvoimalaonnettomuuden johdosta toistaiseksi on syytä seurata paikallisviranomaisten ja Säteilyturvakeskuksen tiedotusta Japanin ruokaturvallisuudesta.

Ravintolat ja kahvilat

Japanissa syödään ravintolassa yleensä aikaisin ja nopeasti. Lounasaika on kello 12–14 ja ilta-ateria alkaa usein jo noin kello 18 ja päättyy tavallisesti ennen kello 21.00. Yöklubit avaavat jo alkuillasta ja huvittelualueiden klubit ja baarit ovat auki aamuun asti. Tavalliset ravintolat menevät puolen yön aikaan kiinni.

Sosiaaliturva

Suomen ja Japanin välillä ei ole sosiaaliturvasopimusta, joskin hanke on vireillä. Japanissa sosiaaliturvaa on uudistettu viime vuosina. Se kattaa sosiaalivakuutuksen (eli sairas-, eläke-, työttömyys- ja työtapaturmavakuutuksen), vähävaraisten sosiaaliavustukset sekä vanhuksille että vammaisille suunnatut sosiaali- ja terveyspalvelut.

 

Japanin sairasvakuutuksesta on huomioitava, että se kattaa koko väestön. Vakuutettu voi edelleen itse valita, minkä klinikan tai sairaalan palveluita käyttää, ja palveluille on määritelty hinnat, jotka ovat samat riippumatta palvelun tarjoajasta.

 

Japanin eläkejärjestelmä kattaa niin ikään koko väestön, ja se on monitasoinen. Perustan muodostaa peruseläke, jonka päälle asettuu: ansiosidonnainen ja joko palkansaajan eläke, yrittäjän eläke tai virkamiesten eläke sekä erilaiset yritysten tarjoamat eläkejärjestelmät. Noin 90 prosenttia yrityksistä tarjoaa työntekijöilleen eläkepaketin, joka voi koostua joko kertamaksusta tai kuukausittain suoritettavista eläkemaksuista.

 

Vaikka jokaisen 20–60-vuotiaan on lain mukaan kuuluttava johonkin eläkejärjestelmään ja maksettava eläkemaksuja, on muutama prosentti väestöstä laiminlyönyt velvollisuutensa.

 

Japanin sosiaaliturvajärjestelmä on muutoksen alla. Japanin väestön nopeasta vanhenemisesta johtuen erityisesti työssäkäyvien naisten tukemiseen ja vanhuksille tarjottavien palvelujen kehittämiseen tullaan panostamaan entistä enemmän.

 

Suomen ja Japanin välillä on verosopimus.

 

Lähteet:

(http://www.mofa.go.jp/j_info/japan/socsec/maruo/index.html)

(http://www.ipss.go.jp/index-e.asp)

Suomi-kuva

Suomi-kuva on Japanissa erittäin positiivinen, ja monia japanilaisia kiinnostaa Suomessa varsinkin puhdas luonto, suomalainen design ja revontulet. Muumit, Marimekko, Iittala ja ksylitoli ovat tunnettuja suomalaisia tuotteita. Japanilaiset ovat usein myös kiinnostuneita suomalaisesta koulujärjestelmästä.

Sähkövirta

Tokiossa sähkövirran jännite on 100 V 50 Hz, Japanin länsiosissa (esimerkiksi Osaka) 100 V 60 Hz.

 

Lisäksi sähkökoneiden seinäpistokkeet, kuten vastaavasti koskettimetkin, ovat amerikkalaista mallia (pistokkeen haarat levymallisia, lähellä levyjen päätä pienet pyöreät reiät). Sähköliikkeet myyvät adaptereita, joiden avulla suomalaismallisen pistokkeen saa yhdistetyksi japanilaiseen koskettimeen. Tavallisten hehkulamppujen kannat ovat samanlaiset kuin Suomessa.

Terveydenhuolto

Yleisesti voidaan todeta, että Japanin terveydenhuolto ja myös ulkomaalaisten saatavilla olevat lääkäripalvelut ovat korkealuokkaisia. Tiukkojen päästönormien vuoksi Tokion ilma ei ole enää saastunutta siten kuin vielä pari vuosikymmentä sitten. Hengityselinten sairauksia (esimerkiksi astmaa) tai silmien herkkyyttä potevilla saattaa silti olla ongelmia Tokiossa tiettyinä vuodenaikoina, lähinnä runsaan siitepölypitoisuuden takia. Asemapaikasta aiheutuvia vakavia terveydellisiä ongelmia ei suomalaisilla ole havaittu.

 

Päivittäisessä elämässä erityistoimenpiteet eivät ole tarpeen. Esimerkiksi vesijohtovesi on täysin juomakelpoista kaikkialla Japanissa.

 

Henkisessä sopeutumisessa expatriaatin elämään pätevät samat neuvot kuin muuallakin. Tietty paikalliseen kulttuuriin ja kieleen tutustuminen on avuksi, etenkin kun englannin kielen taito ei ole niin laajalle levinnyt kuin esimerkiksi muualla Aasiassa.

Sairaalaolot, lääkärit, hammashoito

Tokiossa on useita ulkomaalaisten potilaiden hoitoon keskittyneitä yleis- ja erikoislääkäreitä. Edustustosta on saatavissa luettelo yhteystiedoista. Vaikka terveystarkastukset ja hammaslääkärikäynnit hoidetaan yleisimmin Suomessa käydessä, ei paikallisesta hoidosta ole tiedossamme valituksia.

 

Tokion kaupungilla on puhelinpalvelu Tokyo Metropolitan Medical Institution Information Himawari, josta saa tietoa terveyspalveluista Tokion alueella muun muassa englannin kielellä. Operaattori kuuntelee henkilön kysymykset, etsii klinikan, joka täyttää hänen vaatimuksensa ja soittaa sitten henkilölle takaisin. Tietoa klinikoista ja sairaaloista saa myös heidän nettisivuiltaan: (www.himawari.metro.tokyo.jp/qq/qq13enmnlt.asp)

Valokuvaaminen

Joissakin museoissa ja temppeleissä voi olla valokuvauskielto, joka siinä tapauksessa on merkitty selvästi myös englannin kielellä. Mitään yleistä, määrättyjä kohteita koskevaa valokuvauskieltoa Japanissa ei ole. 

Valuutta

Japanin valuuttana toimii jeni (¥). Japanissa on käytössä 1, 5, 10, 50, 100 ja 500 jenin kolikoita ja 1 000, 2 000, 5 000 ja 10 000 jenin seteleitä.

Vapaa-aika

Japanin kieltä voi opiskella kaupungin monissa instituuteissa ja kielikouluissa – sekä ryhmissä että yksilöllisesti. Kurssivalikoima on laaja ja joissakin kielikouluissa järjestetään myös intensiiviopetusta 6–8 tuntia/vuorokaudessa viisi kertaa viikossa. Yksityisopettajiakin on saatavana esimerkiksi suurlähetystöön tai kotiin. Kurssien hinnat vaihtelevat kurssin tason ja oppilaiden määrän mukaan. Opetuskieli on yleensä japanin lisäksi englanti.

 

Monet ulkomaalaiset osallistuvat tyypillisiin japanilaiseen kulttuuriin liittyviin harrastuskursseille: kukkien asettelu (ikebana), pienoispuiden kasvatus (bonsai), klassinen teeseremonia ja niin edelleen. Lisäksi eri järjestöt pitävät Japanin kulttuuria, historiaa ynnä muuta sellaista käsitteleviä luentosarjoja ulkomaalaisille. Urheilusta kiinnostuneille japanilaiset itsepuolustuslajit kuten judo, karate ja aikido tarjoavat hyvän mahdollisuuden ruumiinkulttuurin harrastamiseen.

Huvit

Japanilaiset eivät yleensä kutsu vieraita koteihinsa, koska korkeassakin yhteiskunnallisessa asemassa olevan henkilön koti on usein länsimaalaisittain katsoen vaatimaton ja pieni. Japanilaiset myös tuntevat, että ulkomaalaisen olisi vaikeata noudattaa heidän kotonaan noudattamiaan japanilaisen talon tapoja. Diplomaattikunnan kesken seuraelämä luonnollisesti seuraa kansainvälisiä tapoja.

 

Japanilaisilla liike-elämän yhteisöillä on tapana järjestää vastaanottoja suurissa hotelleissa ja erikoisravintoloissa. Nämä vastaanotot alkavat yleensä aikaisin (noin kello 18) ja päättyvät useimmiten ennen kello 20.30.

 

Kansallispäivän vastaanotot ovat yleensä cocktail- tai buffet-tilaisuuksia noin kello 18–20 tai joissakin tapauksissa päivävastaanottoja (usein ilman puolisoa). Vastaanotot järjestetään joko asianomaisessa edustustossa tai usein myös jossakin suurhotellissa. Tilaisuuden isännän tai emännän usein odotetaan osoittavan tilaisuuden päättyminen esimerkiksi pienellä puheella.

Liikunta ja ulkoilu

Tokiossa voi harrastaa monenlaista liikuntaa ja urheilua. Edullisia kunnallisia harrastuspaikkoja on vähän. Maksullisia urheiluklubeja on paljon ja niiden kuukausimaksut vaihtelevat 10 000–20 000 jenin välillä. Puistot tarjoavat hyvän mahdollisuuden ulkoiluun. Kuntolenkkeily ja -pyöräily onkin suosittua sunnuntaisin, ja silloin esimerkiksi keisarinpalatsin ja stadionin ympäristön vilkkaita katuja on suljettu moottoriliikenteeltä.

 

Suosittu Tokion ulkopuolinen ulkoilualue on Takao-vuori, joka on normaaliliikenteessä noin tunnin ajomatkan päässä Tokion keskustasta. Toinen ulkoilualue on Hakonen kansallispuisto runsaan tunnin ajomatkan päässä.

 

Kuntosaleja on monentasoisia ja -hintaisia. Minato-kun kaupunginosan korkeatasoinen urheilutalo tarjoaa huokean mahdollisuuden harrastaa muun muassa uintia, juoksua, palloilua, judoa, aikidoa, karatea ja jousiammuntaa. Minato-kun alueella asuvilta pääsymaksu on 400 jeniä kerralta urheilulajista riippumatta.

 

Lähimmät hiihtorinteet ovat noin kolmen tunnin ajomatkan päässä.

 

Halpoja uintimahdollisuuksia on kesäisin vähän. Suurempien hotellien yhteydessä toimii kerhoja, joiden jäsenillä on pääsy hotellien uima-altaaseen. Näiden kerhojen jäsenmaksu on kuitenkin huomattavan korkea. Lähimmälle uimarannalle, Enoshimaan matkaamiseen kuluu aikaa autolla vajaat kaksi tuntia jos liikenne on vähäistä ja junalla runsas tunti. Uimarannat ovat uimakautena heinä–elokuussa helposti ylikansoitettuja. Uintikausi loppuu suomalaisittain varhain, jo koulujen alkaessa elokuun lopulla.

Retkeily, lomamatkat, nähtävyydet

Japanin tiheä asutus voi vaikeuttaa retkeilyä ja matkustelemista. Tiheä liikenne tekee polkupyörällä liikkumisen vaaralliseksi. Autoretkeilyn suhteen on huomattava, että on syytä välttää ajanjaksoja, jolloin Japanissa on paljon vapaapäiviä (vuodenvaihde, niin kutsuttu kultainen viikko ja lomakausi heinä–elokuussa), koska tuolloin voi normaalisti 2,5 tuntia kestävä autoretki venyä 7–8 tunnin mittaiseksi. Julkisilla kulkuneuvoilla matkaa suunniteltaessa on syytä varata liput todella ajoissa.

 

Japanin ikivanha kulttuuri ja pitkälle jatkunut eristyneisyys muusta maailmasta ovat olleet omiaan luomaan ja säilyttämään huomattavan määrän vanhaan kulttuuriin kuuluvia rakennuksia ja muistomerkkejä. Etenkin buddhalaisuuteen ja shintolaisuuteen liittyvät rakennukset, temppelit ja pyhäköt, on usein säilytetty alkuperäisessä asussaan jatkuvasti uusimalla. Temppeleitä, palatseja, linnoituksia ja museoita on koko maassa runsaasti, mutta erityisesti niitä on Kiotossa ja Nikkossa.

 

Luonnon kauneutta voi ihailla Hokkaidosta Okinawaan saakka. Kuumien lähteiden (onsen) alueilla eri puolilla Japania tarjoutuu mahdollisuuksia fyysiseen ja henkiseen rentoutumiseen.

 

Lomaileminen Japanissa on kalleutensa ja ihmispaljouden vuoksi jossain määrin hankalaa. Lomailemista naapurimaissa, joissa oleskelukustannukset ovat edullisempia vaikeuttaa matkojen kalleus, koska matkat on pitkien etäisyyksien vuoksi tehtävä lentäen. Matkailu Japanissa on kuitenkin antoisaa. Kustannuksia voi alentaa muun muassa majoittumalla japanilaistyylisiin majataloihin.

Klubit ja yhdistykset

Suomalaissiirtokunta toimii aktiivisesti erityisesti Tokiossa ja Kansain alueella (Osaka, Kobe, Kioto). Tokiossa toimii Suomi-kai, joka kokoontuu Suomi-kirkon tiloissa. Kansain alueen yhdistys järjestää säännöllisiä tapaamisia ja esimerkiksi itsenäisyyspäivän juhlan.

 

Tokion alueen suomalaisnaisille ja -miehille on lisäksi vapaamuotoiset verkostot, jotka ilmoittavat sähköpostitse ja facebookissa tapahtumista ja kokoontumisista.

 

Japanissa toimii 14 Japani-Suomi-ystävyysseuraa. Jäsenet ovat suurimmaksi osaksi japanilaisia, mutta suomalaiset ovat tervetulleita mukaan. Kielenä on japani.

 

Tokiossa toimii Tokyo American Club, jonka jäsenenä on amerikkalaisten lisäksi myös japanilaisia ja ulkomaalaisia. Vuosimaksu on huomattavan korkea. Klubi tarjoaa muun muassa urheilumahdollisuuksia. 

Muuta

Muut aineistot

Internet:

 

Ulkoasiainhallinto

 

Muu viranomaistietous

 

Aiheen mukaisia hakemistoja ja hakukoneita

 

Perustietoutta Japanista

         (https://www.cia.gov/library/publications/the-world-factbook/geos/ja.html)

 

Muuta

TulostaLähetä

Tämän sivun sisällöstä vastaa Suomen suurlähetystö Tokio

Päivitetty 4.7.2014

© Suomen suurlähetystö, Tokio | Tietoa verkkopalvelusta | Yhteystiedot