Suoraan sisältöön
Suomen ulkoministeriö

Suomen ja Japanin välinen sarjakuvadiplomatia - Suomen suurlähetystö, Tokio : Ajankohtaista

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Tokio

3-5-39, Minami-Azabu, Minato-ku
Tokyo 106-8561
Puh. +81-3-5447 6000
S-posti: sanomat.tok@formin.fi
English | Suomi | Svenska | 日本語 |  | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Uutiset, 4.4.2013

Suomen ja Japanin välinen sarjakuvadiplomatia

Moni tuntee Suomi-neidon, mutta mikä on Japani-neito? Suomen Tokion-suurlähetystön Twitterissä järjestämä Suomi-neito-aiheinen piirustuskilpailu keräsi keväällä 2012 huomiota sekä Japanissa että Suomessa. Kilpailun kuvista järjestettiin Suomessa kaksi näyttelyä. Näistä innostuneena suomalainen kuvataideryhmä piirsi Japani-neitoja.

Suomalaisen kansanperinteen mukaan vaaleatukkaista ja sinisilmäistä, maamme rajojen muodoista syntynyttä nuorta naista on kutsuttu Suomi-neidoksi. Kansalaistensa rakastaman Suomi-neidon ruumiinosat edustavat usein myös maantieteellistä Suomea, kuten käsivarren Lappi. Suomalaisille Suomi-neito ei ole ainoastaan symbolinen hahmo vaan myös naiskauneusihanteen edustaja. Suomalaisille Suomi-neito on pysynyt samana, tuttuna hahmona maan itsenäistymisestä lähtien.

Suomen Tokion-suurlähetystö halusi kokeilla, miten japanilaiset näkevät Suomi-neidon 2000-luvulla ja järjestivät Twitterissä aiheesta piirroskilpailun. Japanilaisen sarjakuvakulttuurin vaikutteiden kautta entistä vetovoimaisempana uudelleensyntynyt hahmo on synnyttänyt paljon keskustelua Japanissa ja Suomessa. Myös suomalaiset, niin aikuiset kuin lapsetkin, kiinnostuivat suurlähetystön julkaisemista uusista Suomi-neito kuvista. Sanoma- ja aikakauslehdissä sekä televisiossa saadun huomion lisäksi on Suomi-neito-aiheisia näyttelyitä järjestetty myös Turun pääkirjastossa ja Helsingin kulttuurikeskus Annantalossa.

Annantalon järjestämille taidekursseille osallistuu paljon kaikenikäisiä koululaisia. Kursseilla japanilaisen sarjakuvan, mangan, piirrostyylejä harjoittelevat nuoret loivat japanilaisten Suomi-neito-kuvista innostuneina omia versioitaan kimonopukeisesta Japani-neidosta. Japani-neitoa suunnitellessa nuoret tekivät tarkkaa tutkimustyötä. Japanin maantieteellisten rajojen lisäksi nuoret tutkivat muun muassa maan kulttuuria, historiaa ja taidetta. Pian syntyikin hyvin yksilöllisiä teoksia aiheesta. ”Japanilaisista sarjakuvista ja animaatiosta kiinnostuneille nuorille tämä oli todella hauska ja hyvä tapa tutustua Japaniin”, totesi Erja Mehto, Annantalon vastaava kuvataideopettaja.

Piirtämisestä kovasti innostuneet nuoret veivät tuotoksiaan kotiin asti kasapäin. Pop-henkisistä Japani-neidoista löytyi runsaasti niin perinteisen kuin moderninkin Japanin tunnuspiirteitä värikkäistä kimono-asusteista suosittuihin sarjakuvahahmoihin asti. Japanilaisten ja suomalaisten tavassa käyttää värejä tuli esiin myös useita eroavaisuuksia. Suomalaiset käyttivät värejä ajoittain japanilaisia rohkeammin ja Japani-neidot olivat myös rakenteeltaan monimuotoisempia. Japani-neidon pienemmät saaret muodostuivat milloin herkullisista sushi-annoksista ja milloin perinteisistä japanilaisista puujalkineista.

Japanilainen sarjakuvakulttuuri on maailmanlaajuinen ilmiö. Manga-harrastajat ovat tärkeitä kulttuurivaihdon viestinviejiä osallistuen erilaisiin harrastustaan koskeviin tapahtumiin, joita Suomessakin on useita. Populaarikulttuurin avulla uutta, vierastakin kulttuuria on helpompi lähestyä ja samalla avata ovi myös syvempään kulttuurien tutkimukseen.

Tässä vielä kokoelma suomalaisten nuorten luomia Japani-neitoja:

Japanineito 1Elena Smulovitz,14 (vasemmalla), Emma Ilonen, 14
Japanineito2bAnna Ylikarjula, 13 (vasemmalla), Anna Mäki-Jyllilä, 14
 

 

Japanineito3bHavu Järvelä, 16 (vasemmalla), Erika Lepistö, 15

Linkki: Suomi-neito-kisa-juttuun sivuillamme 2012

Tulosta

Päivitetty 4.4.2013


© Suomen suurlähetystö, Tokio | Tietoa verkkopalvelusta | Yhteystiedot