Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Suomen suurlähetystö, Tokio: Suurlähetystö: Historia

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Tokio

3-5-39, Minami-Azabu, Minato-ku
Tokyo 106-8561
Puh. +81-3-5447 6000
S-posti: sanomat.tok@formin.fi
English | Suomi | Svenska | 日本語 |  | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 

Suomen ja Japanin diplomaattisuhteiden historia

On mahdotonta sanoa tarkasti, milloin Suomen ja Japanin väliset yhteydet ovat alkaneet. Tiedetään kuitenkin, että yksi ensimmäisistä suomalaisista virallisista edustajista Japanissa lienee ollut luutnantti Adam Laxman. Venäjän keisarinna Katariina Suuri lähetti hänet 1700-luvun loppupuolella pohjustamaan kauppasuhteita ja ottamaan selvää tuolloin kovin sulkeutuneesta Japanista.

Neuvosto-Venäjän tarkkailuasemaksi

Japanin tunnustettua Suomen itsenäisyyden 23.5 1919 Suomessa ryhdyttiin suunnittelemaan asiainhoitajan lähettämistä Japaniin. Japanin sijainti tarjosi hyvän asemapaikan tarkkailla Neuvosto-Venäjän itäisiä osia. Ulkoministeri Rudolf Holsti ajoi ponnekkaasti Gustaf John Ramstedtia Suomen edustajaksi Japaniin ja sai tavoitteensa toteutumaan. Koska Venäjällä riehui sisällissota ja maayhteys Aasian halki oli käytännössä poikki, Suomen tuoreen edustajan Ramstedtin ainoaksi vaihtoehdoksi jäi pitkä ja aikaa vievä merimatka.

Talosta taloon

Suomen ensimmäinen Japanin va. asiainhoitajaSuomen ensimmäinen Japanin va. asiainhoitaja, kielitieteilijä G.J. Ramstedt viihdytti kanssamatkustajiaan soittamalla viulua japanilaislaivan kannella vuonna 1926.

Vaivalloisen laivamatkan päätteeksi Ramstedt saapui perille Tokioon myöhäissyksyllä 1919. Ensi työkseen hän perusti edustuston Tsukijien-Sejok-hotelliin päärautatieaseman läheisyyteen. Parin viikon kuluttua saapumisestaan Ramstedt sai vuokratuksi talon Shimo-Shibuyan alueelta, joka sijaitsi Tokion ulkopuolella. Toukokuussa 1920 edustusto sai käyttöönsä kansainväliset mitat täyttävän Argentiinan entisen lähetystörakennuksen Tokion tunnetulta Azabun lähetystöalueelta.

Syyskuussa 1923 Tokiota kohtasi katastrofi, kun valtaisa maanjäristys vaurioitti kaupunkia pahoin. Toimitiloista aiheutui jälleen päänvaivaa. Tammikuussa 1924 Ramstedt raportoi: "Asun Imperial Hotellissa huoneessa 327. Ei ole tähän asti ilmennyt mitään mahdollisuutta saada vakinaista asuntoa lähetystöä varten."

Sotilaspoliittinen jännitys lientyi 1920-luvulla Neuvostoliiton Kaukoidässä. Jännityksen helpottaessa Suomen Tokion edustuston toiminta alkoi painottua Suomen kauppapoliittisten etujen valvomiseen laajalla Kaukoidän talousalueella. Ramstedtin kaudella Japanin sisäpoliittiset olot olivat vielä vakaat. Kun Ramstedt kotiutui asemamaastaan 1929, maailma oli jo vajoamassa laman syövereihin. Armeijan sisällä nationalismi ja keisarikultti voimistuivat.

Demokratian kujanjuoksu

Imperial-hotelliUlkomaisten diplomaattien ja kirjeenvaihtajien evakkopaikkana vuoden 1923 maanjäristyksen jälkeen toimineesta Imperial-hotellista alkoi kehittyä Tokion kansainvälisen seurapiirielämän keskus.

Maaliskuun alussa 1930 ministeri George Winckelmannista tuli Suomen uusi asiainhoitaja Tokioon. Japanin demokratiakehitys oli pysähtynyt. Poliittiset olot olivat myrskyisimmät vuosiin. Maan mielenkiinto kohdistui Mantshuriaan. Kansainliitossa Japani ajautui Kiina-politiikkansa seurauksena sivuraiteelle, joka päättyi Japanin eroamiseen järjestöstä. Diplomaattien keskusteluja 1930-luvun Tokiossa sävyttivät suursodan uhka, asennoituminen Neuvostoliittoon ja kansalliset edut. Hugo Valvanteen saapuessa lähettilääksi Tokioon 1933 yltiönationalistiset voimat olivat selättäneet maltilliset piirit Japanin sisä- ja ulkopoliittisessa päätöksenteossa. 

Syksyllä 1939 Japanin kansainvälinen asema muuttui. Euroopan tapahtumat toisen maailmansodan kynnyksellä aiheuttivat Japanin valtaeliitille ikävän pettymyksen, kun Saksa ja Neuvostoliitto solmivat hyökkäämättömyyssopimuksen. Japani joutui erityksiin.

Talvisodan aattona japanilaisten kuva Suomesta oli varsin myönteinen. Japanilaiset antoivat moraalisen tukensa Suomelle sen pyristellessä vaikeassa neuvottelutilanteessa. Talvisodan alkupäivinä Suomen asema koettiin Japanissa melkeinpä toivottomaksi. Suomalaisten menestyksekäs vastarinta ja suuret torjuntavoitot herättivät japanilaisissa suurta kunnioitusta.

Sähkeitä Helsinkiin

Alkukeväästä 1941 Japanin ulkoministeri Yosuke Matsuoka vieraili Saksassa ja Italiassa. Berliinissä Joachim von Ribbentrop oli yllyttänyt Japania iskemään Singaporeen. Kotimatkalla Matsuoka vieraili Moskovassa allekirjoittamassa Japanin ja Neuvostoliiton välisen puolueettomuussopimuksen. Selusta oli turvattu. Japani saattoi nyt kohdistaa sotilaallisen toimintansa painopisteen Tyynelle valtamerelle.

Japanin sotatoimet eristivät Suomen Tokion lähetystön sotavuosiksi 1941–1944. Kuriiriyhteydet katkesivat ja yhteydenpito oli hoidettava sähkeillä.

Kesällä 1942 alkoi Japanin alamäki sotarintamilla. Kun Suomi katkaisi diplomaattisuhteet Saksaan, Japanin apulaisulkoministeri Matsumoto tiedusteli huolestuneena Suomen edustajalta Idmanilta Suomen suhtautumisesta Japaniin. Idman raportoi Suomeen 30.9.1944: "Käsitin, ettei kysymys diplomaattisista suhteistamme kiinnostanut Japania ainoastaan Suomen vuoksi. Jos meiltä vaadittiin katkaisemaan suhteemme Japaniin, oli mahdollista, että Venäjäkin tulisi myöhemmin ryhtymään samaan toimenpiteeseen."

Neuvostoliitto menetteli juuri, kuten japanilaiset olivat pelänneet, ja se hyökkäsi Mantshuriaan ja Kuriileille. Suomi katkaisi diplomaattisuhteensa ja evakuoi lähetystön henkilökunnan Siperian halki kotiin.

Diplomaattisuhteiden elvyttäminen

Diplomaattisuhteiden Japaniin kokiessa haaksirikon ryhtyi Ruotsi valvomaan Suomen suojeluvaltiona maamme etuja Japanissa. Keväällä 1952 Suomen hallitus otti esille kysymyksen edustajan lähettämisestä Tokioon kahdeksan vuoden tauon jälkeen. Samoihin aikoihin saatiin Japanin miehitysviranomaisilta myönteinen vastaus Suomen tiedusteluun, joka koski kaupallisen edustajan lähettämistä Japaniin. Pian tämän jälkeen Japanille palautettiin itsenäisyys.

Syksyllä 1952 edustusto muutettiin pääkonsulin virastoksi, joka korotettiin lähetystöksi viiden vuoden kuluttua. Lähettiläs Smedslundin kausi päättyi 1.8.1962, jolloin ensimmäiseksi suurlähettilääksi Tokioon nimitettiin Viljo J. Ahokas. Virallisesti lähetystö muuttui suurlähetystöksi 26.9.1962, kun Ahokas jätti valtakirjansa Japanin keisarille. 1960-luvulla Suomen ja Japanin väliset kauppasuhteet vilkastuivat. Niiden vanavedessä keskinäinen kanssakäyminen koki uuden tulemisen.

Kahdenvälisten suhteiden vilkastuminen

Ensimmäisen hallitustason virallisen vierailun Japaniin teki ulkoministeri Keijo Korhonen helmikuussa 1977. Saman vuoden joulukuussa pääministeri Kalevi Sorsa teki epävirallisen vierailun Japaniin osallistuessaan Sosialistisen internationaalin johtajien kokoukseen. Syksyllä 1977 opetusministeriö aloitti kulttuurisopimusneuvottelut. Maiden välinen kanssakäyminen eli ennen näkemätöntä nousukautta.

Suomen ja Japanin välisten suhteiden ennätysvuosi oli 1980. Kulttuurisopimus astui voimaan kesäkuussa ja pitkään vireillä ollut lentoliikennesopimus allekirjoitettiin joulukuussa. Vierailutoiminta oli vilkasta. Muun muassa eduskunnan ulkoasiainvaliokunta ja puhemies Johannes Virolainen vierailivat Japanissa. Suomalainen kulttuuri oli esillä useissa taidenäyttelyissä ja viidettä jenilainaa koskeva sopimus solmittiin Tokiossa helmikuussa.

Kaupan alalla järjestettiin useita vienninedistämistilaisuuksia. Tärkein Japanista Suomeen suuntautunut vierailu 1980 oli Japanin teollisuusliitto Keidarenin valtuuskunnan matka maaliskuun lopulla. Lisäksi syyskuussa japanilainen parlamenttiryhmä vieraili Suomessa. Presidentti Mauno Koivisto vieraili virkakaudellaan Japanissa neljästi. Vastavuoroisesti pääministeri Yasuhiro Nakasone vieraili Suomessa 1987 ja keisari Akihito puolisonsa Michikon kanssa vuonna 2000.

Vuonna 1983 Finnair aloitti suorat lennot Helsingin ja Tokion välillä. Neuvostoliiton romahdus mahdollisti suorat lennot Siperian halki, jolloin matka lyheni huomattavasti. Japanilaisille Suomi on aina ollut portti Eurooppaan ja Euroopan markkinoille. Tästä oivallinen esimerkki on 1962 alkanut japanilaisten autojen Euroopan valloitus juuri Suomen kautta. Vastaavasti Suomelle Japani on perinteisesti ollut tärkein kauppakumppani Aasiassa.

Teksti:
Antti Vuojolainen
UM Tietopalvelu

Tulosta

Tämä dokumentti

Päivitetty 16.6.2011


© Suomen suurlähetystö, Tokio | Tietoa verkkopalvelusta | Yhteystiedot