Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Suomen suurlähetystö, Tokio: Palvelut : Kansalaisuus

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Tokio

3-5-39, Minami-Azabu, Minato-ku
Tokyo 106-8561
Puh. +81-3-5447 6000
S-posti: sanomat.tok@formin.fi
English | Suomi | Svenska | 日本語 |  | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 

Kansalaisuus

Lapsen kansalaisuus

Lapsi saa syntyessään aina Suomen kansalaisuuden jos - äiti on Suomen kansalainen - isä on Suomen kansalainen ja äiti ulkomaalainen ja vanhemmat ovat avioliitossa keskenään - isä on kuollut ennen lapsen syntymää, mutta on kuollessaan ollut Suomen kansalainen ja avioliitossa lapsen äidin kanssa

Syntymän perusteella lapsi saa niinikään Suomen kansalaisuuden jos isä on Suomen kansalainen ja äiti ulkomaalainen; lapsi syntyy Suomessa avioliiton ulkopuolella ja miehen isyys lapseen vahvistetaan ennen kuin lapsi täyttää 18 vuotta.

Jos isä on kuollut, lapsi saa Suomen kansalaisuuden myös jos lapsi syntyy Suomessa avioliiton ulkopuolella, ja miehen isyys lapseen vahvistetaan ennen kuin lapsi täyttää 18 vuotta.

Lapsi saa syntyessään Suomen kansalaisuuden myös silloin, kun lapsi syntyy Suomessa eikä saa syntyessään minkään muun valtion kansalaisuutta.

Jos avioliitossa olevien vanhempien lapsi syntyy ulkomailla, tieto lapsen syntymästä ja Suomen kansalaisuudesta ei välity automaattisesti Suomeen. Vanhempien kannattaa ilmoittaa asiasta suomalaisen kotikunnan maistraattiin, jotta lapsi saisi heti hänelle kuuluvat oikeudet. Tiedon voi toimittaa esimerkiksi Suomen suurlähetystön kautta (ohjeet tarvittavista asiapapereista kannattaa pyytää etukäteen puhelimitse tai sähköpostitse). Merkitessään lapsen syntymän väestötietojärjestelmään maistraatti merkitsee lapsen myös Suomen kansalaiseksi.

Ulkomailla syntynyt naimaton alle 18-vuotias lapsi, jonka vanhemmat eivät lapsen syntyessä ole avioliitossa, saa Suomen kansalaisuuden, jos lapsen suomalainen isä ja ulkomaalainen äiti solmivat avioliiton keskenään ja isä on ollut keskeytyksettä Suomen kansalainen lapsen syntymästä lähtien ja isyys on vahvistettu.

Lapsi saa kansalaisuuden avioliiton solmimispäivästä lukien. Jos isyys vahvistetaan vasta avioliiton solmimisen jälkeen, kansalaisuuden saa isyyden vahvistamisesta lukien. Isän on oltava Suomen kansalainen silloin, kun isyys vahvistetaan.

Jos lapsi syntyy ulkomailla, tieto lapsen syntymästä ja Suomen kansalaisuudesta ei välity automaattisesti Suomeen. Vanhempien kannattaa ilmoittaa asiasta isän kotikunnan maistraattiin, jotta lapsi saisi heti hänelle kuuluvat oikeudet. Tiedon voi toimittaa esimerkiksi Suomen edustuston kautta. Merkitessään lapsen syntymän väestötietojärjestelmään maistraatti merkitsee lapsen myös Suomen kansalaiseksi.

Ilmoitusmenettely

Lapsella on oikeus saada ilmoituksesta Suomen kansalaisuus suomalaiselta isältään, jos lapsi syntyy ulkomailla ja isyys vahvistetaan. Tällaisessa tapauksessa on huomioitava, että isyyden vahvistaminen on pantava vireille äidin toimesta, hänen asuinvaltiossaan, sikäläisten viranomaisten toimesta. Ulkomailla vahvistetun isyyden tulee olla pätevä myös Suomessa. Pohjoismaissa tehdyt isyysratkaisut ovat sellaisenaan voimassa Suomessa. Muualla tehdyissä isyysratkaisuissa isyys katsotaan vahvistetuksi, kun mies on tunnustanut isyytensä ja maistraatti on vahvistanut tunnustamisen.

Lapsen monikansalaisuus (kaksoiskansalaisuus)

Lapsi voi saada kahden maan kansalaisuuden syntyessään, jos keskenään avioliitossa olevilla vanhemmilla on eri kansalaisuus.

Avioliiton ulkopuolella syntyvät lapset, jos vanhemmilla on eri kansalaisuus, voivat myös usein saada anomuksesta tai ilmoituksesta kahden maan kansalaisuuden. Koska lapsi pääsääntöisesti saa joka tapauksessa äitinsä kansalaisuuden, asia on yleensä selvitettävä/pantava vireille isän kansalaisuusvaltion viranomaisten kanssa.

Suomen kansalaisuuden menettäminen ja säilyttäminen

Suomen uusi kansalaisuuslaki tuli voimaan 1.6.2003. Yksityiskohtaiset säännökset Suomen kansalaisuuden saamisesta, säilyttämisestä ja menettämisestä ovat kansalaisuuslaissa (359/2003). Kansalaisuus edellyttää todellista ja riittävää yhdyssidettä yksilön ja valtion välillä. Jos riittävää yhteyttä ei ole, ei ole tarkoituksenmukaista, että kansalaisuus säilyy.

Menetät Suomen kansalaisuuden automaattisesti, kun täytät 22 vuotta, jos sinulla on Suomen kansalaisuuden lisäksi jonkin toisen valtion kansalaisuus eikä sinulla ole ollut riittävää yhteyttä Suomeen.

Yhteys katsotaan riittäväksi, jos täytät jonkin seuraavista edellytyksistä: - olet syntynyt Suomessa ja kotikuntasi on Suomessa, kun täytät 22 vuotta tai - olet asunut Suomessa tai muussa pohjoismaassa (= Ruotsi, Norja, Tanska, Islanti) yhteensä seitsemän vuotta ennen kuin täytät 22 vuotta tai - olet saanut 18-21-vuotiaana Suomen passin tai - olet suorittanut 18-21-vuotiaana Suomessa varusmies- tai siviilipalveluksen tai - olet ilmoittanut 18-21-vuotiaana Suomen edustustolle ulkomailla tai maistraatille Suomessa, että haluat säilyttää kansalaisuutesi. Kunniakonsulaatille et voi ilmoitusta tehdä. Ilmoitus on vapaamuotoinen ja sen voi tehdä kirjeellä.

Jos olet jo menettänyt Suomen kansalaisuuden voit saada sen takaisin jos olet menettänyt sen 22-vuotiaana riittämättömän yhteyden perusteella etkä ole saanut tietoa menettämisuhasta.

Kansalaisuuden takaisin saamiseksi on tehtävä ilmoitus Maahanmuuttoviraston lomakkeella KAN 7. Lomakkeen voit tulostaa Maahanmuuttoviraston kotisivulta osoitteesta www.migri.fi. Lomakkeen voit pyytää myös Maahanmuuttovirastosta ja poliisilta Suomessa tai Suomen edustustosta ulkomailla. Ilmoituksen tekeminen on maksullista.

Maahanmuuttovirasto ilmoittaa kansalaisuuden menettämisuhasta ja kansalaisuuden säilyttämismahdollisuudesta sellaisille Suomen kansalaisille, joilla on ollut kotikunta Suomessa alle seitsemän vuotta. Ilmoitus lähetetään vuosittain sinä vuonna 18 vuotta täyttäville henkilöille, joiden osoite löytyy väestötietojärjestelmästä. Sen vuoksi on tärkeää, että osoite- ja muut tiedot väestötietojärjestelmässä ovat ajan tasalla. Tietonsa voi tarkistaa viimeksi Suomessa olleen kotikunnan maistraatista. Jos kotikunta ei ole tiedossa, tietojen tarkistusta voi pyytää Helsingin maistraatista.

Asevelvollisuus ja monikansalaisuus

Japanissa asuva kaksoiskansalainen, jolla on Suomen ja Japanin kansalaisuus, on asevelvollinen Suomessa.

Monikansalaisuus hyväksytään Suomessa

Suomen lainsäädäntö hyväksyy nykyään monikansalaisuuden (kaksoiskansalaisuus). Voit olla samanaikaisesti Suomen ja jonkin toisen valtion kansalainen. Sinun kannattaa kuitenkin selvittää nykyisen kansalaisuusvaltiosi suhtautuminen monikansalaisuuteen. Saattaa olla, että se ei hyväksy monikansalaisuutta. Silloin menetät nykyisen kansalaisuutesi saadessasi ilmoituksesta Suomen kansalaisuuden.

Suomen uuden kansalaisuuslain vaikutukset haettaessa toisen maan kansalaisuutta

Koska Suomen lainsäädäntö 1.6.2003 alkaen hyväksyy kaksoiskansalaisuuden, eivät Suomen kansalaiset enää automaattisesti menetä Suomen kansalaisuuttaan saadessaan jonkun toisen maan kansalaisuuden. Tämän toisen valtion lainsäädäntö saattaa kuitenkin edellyttää entisestä kansalaisuudesta luopumista ennenkuin ko. valtion kansalaisuus myönnetään. Tällaisessa tapauksessa kirjallisen todistuksen Suomen kansalaisuudesta vapautumisesta saa Ulkomaalaisvirastolta tekemällä siitä erillisen hakemuksen. Hakemuksen käsittelystä peritään maksu.

Lisätietoja kansalaisuusasioista (mm. käytännön asioista kansalaisuushakemusmenettelyssä) voi kysyä Maahanmuuttovirastasta ja poliisilta Suomessa ja Suomen edustustoilta ulkomailla.

Maahanmuuttoviraston yhteystiedot:

Postiosoite:
Maahanmuuttovirasto, PL 18, 00581 Helsinki
Käyntiosoite:
Lautatarhankatu 10
00580 Helsinki
Puh. (09) 476 5500 Fax: (09) 4765 5858
Sähköposti: maahanmuuttovirasto@migri.fi

Tulosta

Tämä dokumentti

Päivitetty 9.12.2008


© Suomen suurlähetystö, Tokio | Tietoa verkkopalvelusta | Yhteystiedot