Hyvä tietää

Asemapaikan sijainti

Suomen suurlähetystö, Tokio
3-5-39, Minami-Azabu, Minato-ku
Tokio 106-8561, Japani
Suurlähetystön konsuliyksikkö palvelee asiakkaita samassa osoitteessa.

Edustustot

Vuonna 1983 valmistunut suurlähetystörakennus sijaitsee Tokion Azabun kaupunginosassa. Liikenneyhteydet edustustoon ovat hyvät: muun muassa lähimmälle metroasemalle (Hirō) on noin 10 minuutin kävelymatka.

Ilmasto

Merellisen sijainnin ja lämpimien merivirtojen vaikutuksesta Japanin ilmasto on lauhkeampi kuin vastaavilla leveysasteilla Itä-Aasian mantereella. Ilmastolle on ominaista pitkä kesä, joka saariston eteläisellä puoliskolla on kuuma ja pohjoisella viileä. Talvi on lyhyt ja leuto, pohjoisessa kylmä. Vuoristoa, Hokkaidōa ja Honshūn Japanin meren puoleisia osia peittää paksu lumipeite. Tyynenmeren puolella, esimerkiksi Tokion seudulla, talvi on yleensä aurinkoinen ja lunta sataa keskimäärin vain parina kolmena päivänä vuodessa, usein ei sitäkään. Kesällä Tokion ilmasto on kuuma ja kostea. Elokuu on kuumin kuukausi.

Sadekausi alkaa Tokiossa tavallisesti kesäkuun puolivälissä ja kestää noin kuukauden. Tämä ei kuitenkaan merkitse yhtämittaista sadetta. Tokion vuotuinen sademäärä on keskimäärin 1 500 millimetriä, ja ilman suhteellinen kosteus on kesällä keskimäärin 80 prosenttia ja talvella 55 prosenttia. Kesällä turvaudutaan ilmastointiin ja talvella lämmitykseen (erilaiset puhaltimet) ja ilmankostuttajiin. Vesikiertoista keskuslämmitystä ei ole. Ikkunat ovat Tokion seudulla lähes poikkeuksetta yksinkertaiset, joten talvella sisätiloissa saattaa olla usein viileää.

Japanin ilmastolle ovat tyypillisiä myös voimakkaat myrskyt, taifuunit, joita kehittyy Tyynenmeren keskiosissa varsinkin elokuun lopulta lokakuulle. Taifuunit osuvat toistuvasti Okinawalle ja Japanin länsi- ja keskiosiin aiheuttaen usein tuntuvia vahinkoja. Tokioon taifuunit iskevät suhteellisen harvoin, mutta niiden liepeillä esiintyy aika ajoin voimakkaita tuulia ja rankkasateita.

Japanin vuotuiset keskilämpötilat vaihtelevat suuresti. Sapporon keskilämpötila on tammikuussa -4,9 ºC, Tokion +4,7 ºC ja Okinawan +16 ºC. Elokuussa keskilämpötilat ovat Sapporossa +21,3 ºC, Tokiossa +26,7 ºC ja Okinawalla +28 ºC.

Saaristovyöhykkeen eteläosissa vallitsee noin 35. leveysasteelle ja rannikolla pohjoisemmaksikin ylettyvä subtrooppinen kasvillisuus. Metsät peittävät 67 prosenttia pinta-alasta ja aluskasvillisuus on tiheää. Kasvisto on erittäin runsaslajinen. Japanista ovat peräisin useat yleiset puutarha- ja koristekasvit, muun muassa Prunus-, Astilbe-, Hortensia-, Azalea-, Aucuba-, Diervilla- ja Chrysanthemum-lajit.

Joukkoliikenne

Tokion maanalainen metroverkosto on tiheä, nopea, aikatauluissaan täsmällinen, siisti, tehokas ja turvallinen. Aamu- ja iltaruuhkan aikaan maanalaiset ovat kuitenkin usein täynnä. Muina aikoina ruuhkat ovat harvinaisia.

Julkisten liikennevälineiden hinnat ovat edulliset suhteutettuna maan yleiseen hintatasoon. Tokion paikallisliikenneverkko on erittäin hyvä ja kattaa kaikki tärkeimmät alueet joko metro-, rautatie- tai bussilinjoilla. Ensimmäiset junat alkavat kulkea aamuviiden aikoihin ja viimeiset lopettavat puolenyön jälkeen.

Taksimatkustaminen on helppoa, vaivatonta ja turvallista. Matkustajan on hyvä tietää matkakohde  japanin kielellä. Käytännössä taksit otetaan aina niin sanotusti lennosta kättä ylös nostamalla. Usein valkoisia hansikkaita käyttävä kuljettaja avaa ja sulkee automaattioven paikaltaan. Erityisesti lyhyet taksimatkat ovat Suomeen nähden suhteellisen edullisia. Juomarahoja ei takseissa, kuten ei yleensäkään Japanissa tunneta.

Juomarahat

Japanissa ei ole tapana jättää juomarahaa, ja esimerkiksi ravintoloissa palvelu sisältyy aina hintaan.

Jätehuolto

Japanissa pyritään kierrättämään suuri osa jätteestä. Järjestelmä voi ensin tuntua hieman monimutkaiselta, sillä jätteiden lajittelu on erilaista kuin Suomessa. Mikäli jätteet lajittelee väärin, roskien kerääjä muistuttaa huomautuksella. Väärin lajitellut roskat voivat myös jäädä keräämättä.

Kansalliset vapaapäivät

Japanissa vietetään seuraavia vapaapäiviä:

  • 1. tammikuuta uudenvuodenpäivä
  • 2. tammikuuta uudenvuodenpäivä * 
  • 3. tammikuuta uudenvuodenpäivä * 
  • tammikuun 2. maanantai täysi-ikäisyyden päivä
  • 11. helmikuuta kansakunnan perustamisen päivä 
  • 23. helmikuuta keisarin syntymäpäivä
  • 21. maaliskuuta kevätpäiväntasaus 
  • 29. huhtikuuta Showan päivä 
  • 3. toukokuuta perustuslain muistopäivä 
  • 4. toukokuuta kultaisenviikon välipäivä
  • 5. toukokuuta lasten päivä
  • heinäkuun 3.maanantai meren päivä
  • elokuun 2.maanantai vuoren päivä
  • syyskuun 2. maanantai vanhusten kunnioittamisen päivä 
  • 23. syyskuuta syyspäiväntasaus
  • lokakuun 2.maanantai terveyden ja urheilun päivä
  • 3. marraskuuta kulttuurin päivä
  • 23. marraskuuta työn kiitoksen päivä

(*) ei virallinen kansallinen vapaapäivä, mutta suuri osa yrityksistä ja organisaatioista on kiinni .


Jos kansallinen vapaapäivä osuu sunnuntaiksi, sen vietto siirretään sitä seuraavaksi maanantaiksi. Jos päivän molemmin puolin on kansallinen vapaapäivä, myös väliin jäänyt päivä julistetaan lain mukaan kansalliseksi vapaapäiväksi (4. toukokuuta).

Uusi vuosi on yksi Japanin tärkeimmistä loma-ajoista ja sen aikana miljoonat japanilaiset matkustavat joko kotiseuduilleen viettämään uutta vuotta perheen kanssa tai enenevässä määrin myös ulkomaille. Useimmat yritykset sulkevat ovensa 29. joulukuuta ja 3. tammikuuta väliseksi ajaksi ja vuoden ensimmäinen työpäivä on 4. tammikuuta. Uudenvuoden lomaa edeltää lisäksi aika, jolloin yrityksen pitävät Bōnenkai- eli vuoden loppumisen juhlia. Vastaavasti vuoden alussa pidetään Shinnenkai- eli vuoden alkamisen juhlia.

Vihreästä päivästä (29. huhtikuuta) alkavaa ja lastenpäivään (5. toukokuuta) päättyvää viikkoa kutsutaan yleisesti kultaiseksi viikoksi (golden week). Monet ottavat vapaapäiviksi myös välipäivät, joten useimmat yritykset ja organisaatiot toimivat puoliteholla koko viikon ajan. Kultaisella viikolla on myös syytä varautua ruuhkiin suurkaupunkien ulosmenoteillä sekä junaliikenteessä.

Elokuun puoliväliin sijoittuva Obon-päivät eivät ole virallisia vapaapäiviä, mutta niiden aikana japanilaiset palaavat usein kotiseuduilleen vieraillakseen edesmenneiden sukulaisten haudoilla. Buddhalaisen uskomuksen mukaan edesmenneet palaavat Obon-aikana tuonpuoleisesta maailmasta hetkeksi elävien pariin.

Kirjallisuus

Kirjastoissa on pääsääntöisesti lainattavissa vain japaninkielistä kirjallisuutta. Tokion ulkomaankirjeenvaihtajien seuralla (Foreign Correspondents' Club) on hyvä, voittopuolisesti amerikkalais-englantilainen referenssikirjasto, jonka painopiste on taloudessa ja politiikassa. Samantapainen kirjasto on myös Foreign Press Centerissä. Siirtokunnan Suomi-Kai-yhdistyksellä on oma kirjastonsa Tokiossa, Suomi-kirkolla.  

Useimmilla suurista kirjakaupoista on osasto englanninkielisille kirjoille. Hyviä kauppoja ovat esimerkiksi Kinokuniyan molemmat liikkeet Shinjukussa, Maruzen K.K. ja Yaesu Book Center Tokio-aseman lähellä. Myös edustuston lähellä olevassa National Azabu supermarketissa on kirjaosasto.

Käymälät

Käymälät ovat yleisesti ottaen hyväkuntoisia ja siistejä. Japanissa on edelleen harvakseltaan perinteisiä japanilaisia käymälöitä. Kahviloissa ja ravintoloissa käymälät ovat useimmiten erittäin moderneja.

Lapset

Tokio on hyvin turvallinen kaupunki lapsiperheille. Ulkoleikkipaikkoja ja puistoja löytyy riittämiin. Lisäksi harrastusmahdollisuudet ovat monipuoliset, joskin usein kalliit. Kaupoista löytyy kattavasti lastenhoitoon liittyviä tarvikkeita. Lastenruokia on saatavilla, joskin ne poikkeavat joissain määrin suomalaisesta ruoasta.

Lemmikit

Lemmikineläimen tuontia Japaniin suunnittelevan kannattaa välittömästi selvittää tuontisäännöt Japanin karanteeniviranomaisilta. 

Karanteeniviranomaisten sivusto(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan) (http://www.maff.go.jp/aqs/english/animal/dog/index.html)

Myös lentoyhtiön säännökset lemmikkieläinten kuljettamisesta on syytä tarkastaa hyvissä ajoin.

Koira tulee rekisteröidä 30 vuorokauden sisällä ja rekisteröinti tulee uusia vuosittain.

Liikennekäyttäytyminen

Tokion vilkas, vasemmanpuolinen liikenne saattaa monikerroksisine teineen vaikuttaa sekavalta. Liikennekäyttäytyminen on kuitenkin melko kurinalaista eivätkä vauhdit yleensä nouse korkeiksi. Liikennekulttuurin ja -merkkien oppiminen vie aikansa. Tokiossa paikannimet on yleensä merkitty myös länsimaisin kirjaimin.

Suomalaisella ajokortilla ei voi ajaa Japanissa. Kansainvälinen ajokortti on Japanissa voimassa vain vuoden – suomalaisen tulee vaihtaa ajokorttinsa japanilaiseen vuoden sisällä saapumisesta maahan.

Takseilla on liikenteessä erityisasema, ja ne pysähtyvät ottamaan asiakkaita kyytiin yllättävissäkin paikoissa.

Moottoritiet (Expressway) ovat usein maksullisia ja maksut korkeita; tietullit ja mahdolliset ruuhkat kannattaa ottaa huomioon kun suunnittelee matkustamista maakunnassa; julkinen liikenne on kattavaa ja toimii täsmällisesti.

Polkupyörän käyttö on Japanissa melko yleistä ja useimmiten nopein keino päästä perille. Esimerkiksi Tokiossa on kuitenkin varsin vähän pyöräteitä, jolloin pyöräilijän on tarpeen liikkua joko liikenteen seassa tai jalkakäytävillä. Lapset pyöräilevät jalkakäytävillä. Siitä huolimatta esimerkiksi pyöräilykypärän käyttö on harvinaista.

Majoitus

Japanin hotellien taso on yleisesti erittäin hyvä ja palvelutaso maailman huippua. Kalliiden huippuhotellien lisäksi myös edullisempia vaihtoehtoja löytyy. Hotelleissa, kuten ei Japanissa muuallakaan, tarvitse antaa juomarahaa. Hotellilaskuun sisällytetään palvelumaksu ja  kulutusvero. Tokiossa hotellihuoneen laskuun lisätään myös erityinen hotellivero. Aamiainen ei tavallisesti kuulu huoneen hintaan.

Mitat ja painot

Japanissa on käytössä metrijärjestelmä. Pinta-alamittana (etenkin kiinteistökaupoissa) käytetään kuitenkin usein tsuboa, joka on 3,3 neliömetriä. Se perustuu japanilaisen huoneen olkimattoon eli tatamiin: 1 tsubo = 2 tatamia. Asunnon suuruus ilmaistaan usein tatamien määrällä.

Japanissa on länsimaisen ajanlaskun rinnalla yleisessä käytössä oma, keisari-instituutioon perustuva ajanlasku. Siinä aikaa mitataan keisarin hallituskausilla. Niinpä esimerkiksi vuosi 2019 on japanilaisen ajanlaskun mukaan Reiwa 1. Sana "Reiwa" (kaunis harmonia) on puolestaan nykyisen Naruhito-keisarin hallituskauden nimi. Reiwa-kautta edelsivät Heisei-kausi 1989–2019), Showa-kausi (1926–1989), Taisho-kausi (1912–1926) ja Meiji-kausi (1868–1912) ja niin edelleen.

Pankit

Japanin rahayksikkö on jeni (Y tai JPY).

Pankkitiliä ei voi avata ennen kuin on japanilaisen (ulkomaalaisten) henkilökortin haltija.

Kansainvälisistä luottokorteista lähinnä Visa, Master Card/Eurocard, Diners Club ja American Express ovat yleisesti hyväksyttyjä suurimmissa ravintoloissa, hotelleissa ja tavarataloissa. Useat pienemmät kaupat ja osa takseista hyväksyvät vain käteisen maksuvälineenä. Läheskään kaikki käteisnostoautomaatit eivät hyväksy ulkomaisia kortteja. Ulkomaisten pankkien, kuten Citibank, automaateista saa ulkomaisella luottokortilla nostettua rahaa, samoin postikonttoreiden ja Seven/Eleven-liikkeiden automaateista.
 

Laskujen maksuun voi käyttää suoraveloitusta ja tästä on sovittava pankin kanssa. Laskuja voi maksaa sekä pankkiin että postiin. Lisäksi monet laskut kuten sähkö-, kaasu- ja puhelinlaskut voi maksaa myös niin kutsutuissa convenient store -supermarketeissa (esimerkiksi Lawson, Sunkus, SevenEleven).

Parturi-kampaamot

Parturi-kampaamoita löytyy todella tiheästi ainakin Tokiosta. Hinnat ovat suhteellisen korkeita, ja on suositeltavaa, että suomalaisen hiustyypin omaava etsii kampaajan joka on tottunut käsittelemään myös länsimaisia hiuksia.

Posti

Posti- ja tietoliikenneyhteydet ovat Japanissa hyvin toimivat. Posti ja erilaiset kuljetuspalvelut ovat nopeita ja luotettavia.

Puhelimet

Puhelinyhteydet ovat Japanissa hyvät, eivätkä puhelinmaksut enää ole niin kalliita kuin aikaisemmin. Useimmissa japanilaisissa matkapuhelimissa on nykyään liittymä, johon kuuluu myös datayhteys ja sähköposti. Monissa kahviloissa on langaton internet-yhteys, mutta usein operaattorin kautta ja älypuhelimen välityksellä. Langattoman yhteyden käyttö vaatii monesti myös erillisen rekisteröitymisen.

Pukeutuminen

Suositeltava vaatetus eri vuodenaikoina

Tokion ilmasto vastaa karkeasti eteläeurooppalaista ilmastoa, mutta kesällä on sateisempaa. Voidaan sanoa, että Tokiossa on viisi vuodenaikaa:

  • talvi (marras–maaliskuu), jolloin on 0–10 °C ja kuivaa ja ajoittain lunta 
  • kevät (maalis–toukokuu), jolloin on +10–20 °C ja melko kuivaa
  • kevään ja kesän väliin asettuva sadekausi (touko–kesäkuu), jolloin on noin +20–30 °C ja hyvin sateista ja kosteaa
  • kesä (heinä–syyskuu), jolloin on +25–40 °C ja hyvin kosteaa
  • syksy (syys–marraskuu), jolloin on +15–25 °C ja kuivaa.

Talvella vähintään kevyt talvitakki on tarpeen. Kesällä kevyt, hengittävä luonnonkuituinen vaatetus on paikallaan. Nauhattomat kengät ovat kätevät sekä ehjät, puhtaat sukat suositeltavat, koska suhteellisen usein joutuu riisumaan jalkineensa japanilaisessa ravintolassa, temppelissä ja kodeissa.

Japanilaiset pukeutuvat yleensä konservatiivisesti. Tumma puku ja (valkoinen) kauluspaita on japanilaisen virkamiehen ja liikemiehen perusasu. Naisten pukeutuminen on niin ikään konservatiivista ja usein muotitietoista. Kesäisin myös toimistopukeutuminen voi olla hieman rennompaa, ns. "cool biz"-pukeutumista.

Etiketti

Japanilainen etiketti on selväsääntöinen, mutta varsin joustava ulkomaalaisten suhteen. Voimakas hierarkkisuus on leimaa-antavaa. Arvojärjestys ja vanhemmuus ovat tärkeitä seikkoja, joista myös pidetään kiinni jokapäiväisessä elämässä. Japanilaisten kesken tervehditään ja hyvästellään kumartaen. Tämä koskee sekä miehiä että naisia. Kumarruksen syvyys ja kestoaika määräytyy osapuolten yhteiskunnallisen aseman ja vanhemmuussuhteen perusteella. Ulkomaalaisilta ei kumartelua odoteta vaan yleensä heitä kätellään. Kauempaa tervehdittäessä kevyt nyökkäys riittää. Japanilaisten isännöimiltä vastaanotoilta tai muilta sellaisilta voi hyvin poistua isäntiä uudestaan kättelemättä.

Japanilaisen tavatessa ensi kertaa on tapana vaihtaa käyntikortteja (meishi). Käyntikortti on välttämätön työkalu Japanissa ja niitä kannattaa varata mukaan reilusti. Niitä on syytä painattaa heti Japaniin tulon jälkeen tai mieluiten jo sitä ennen, jolloin kortit ovat odottamassa maahan saavuttaessa. Kortit ovat kaksipuolisia: toisella puolella on asianomaisen nimi, asema ja osoite latinalaisin kirjaimin ja toisella puolella japanilaisin merkein. Käyntikortteja tulee käsitellä kunnioittaen, lukea tarkkaan ja asettaa sitten pöydälle tai käyntikorttikoteloon.

Huomionarvoinen japanilainen tapa on antaa lahjoja ja vastalahjoja. Niiden rahallisen arvon ei tarvitse olla merkittävä, pääasia on antaminen ja vastaanottaminen. Lahjojen vaihtaminen tapahtuu tavallisesti esimerkiksi vierailujen yhteydessä, mutta myös erityisenä "lahjasesonkina" eli keskikesällä ja uudenvuoden tienoilla. Luku neljä symbolisoi Japanissa kuolemaa ja vastaa näin länsimaista lukua 13 (esimerkiksi useissa rakennuksissa kerroksen 3 jälkeen tulee 5), minkä takia lahjaksi ei tulisi antaa esimerkiksi neljää lasiesinettä. Tärkeätä on, että lahja on kauniisti paketoitu. Ulkomaalaiset voivat noudattaa tätä tapaa harkintansa mukaan, varsinkin lahjasesongit koskevat vain japanilaisia. Häälahjaksi on tavanomaista antaa rahaa, ei esineitä.

Virallisissa tilaisuuksissa käytetään tummaa pukua.
 

Vaatteiden hankinta ja huolto

Vaatteiden hankintaa paikallisesti vaikeuttaa japanilaisille tarkoitettujen vaatteiden pienemmät koot ja erimallinen leikkaus sekä suhteellisen korkea hintataso. Vapaa-ajan vaatteita lapsille ja nuorille löytyy kohtuuhinnoin.

Monissa tavarataloissa on nykyään suurten kokojen osastot, tosin valikoimat ovat pienet. Joitakin ulkomaalaisia ketjuja, joilla on suuria kokoja, löytyy myös.

Tokion ympäristössä on myös muutamia amerikkalaisen mallin mukaisia outlet mall -keskuksia, joista löytää niin kalliimpia brändituotteita kuin huokeampiakin merkkejä.

Pesulapalveluja löytyy runsaasti ja ne ovat edullisia.  

Pysäköinti

Parkkipaikan löytäminen saattaa olla Tokiossa haastavaa ja kallista. Parkkipaikoilla on kuitenkin usein henkilökuntaa, joka opastaa parkkipaikan löytämisessä.

Rekisteröity parisuhde

Ravinto

Tokion ravintolatarjonta on erittäin hyvä. Kaupungissa on lukemattomia hyvätasoisia pikkuravintoloita, joiden hintataso vaihtelee edullisesta (5 euroa/ateria) erittäin kalliiseen. Erityisesti lounasaikaan on helppo löytää hyvää ja edullista ruokaa. Kaikki hotelleissa sijaitsevat ravintolat ja kahvilat ovat yleensä kalliita. Amerikkalaiset pikaruoka- ja kahvilaketjut ovat levinneet suurkaupungeista myös osaan maaseutukaupunkeja.

Edullista arkiruokaa on esimerkiksi ramen: iso kulho nuudeleita höyryävän kuumassa liha- tai kalaliemessä höysteenään vihanneksia, katkarapuja, lihanokareita tai muuta sellaista. Muita ruokia ovat esimerkiksi sushi, tempura ja teppanyaki. Lasten mieleen on yakitori (eräänlainen lihavarras), joita illan tullen paistetaan katujen varsilla olevissa pienissä myyntikojuissa. Edullisia kiinalaisia ja korealaisia ravintoloita Tokiossa on myös paljon.

Hygieniataso on hyvä, joten katukojuistakin voi turvallisin mielin ostaa syötävää. Kasvissyöjän kannattaa huomioida, että täysin puhdasta kasvisruokaa voi olla vaikea saada, sillä useissa liemissä tai kastikkeissa on käytetty lihaa tai kalaa.

Riisillä on erityisasema Japanissa, ja siihen suhtaudutaan kunnioittavasti. Lisäksi syömäpuikoilla on oma etikettinsä, esimerkiksi syömäpuikoilla ei tulisi asettaa pystyyn riisikulhoon eikä tarjota tai ottaa ruokaa syömäpuikoista toisiin syömäpuikkoihin.

Elintarvikkeiden hankinta ja hintataso

Tokiosta saa päivittäin tarvittavia elintarvikkeita sekä pienistä korttelimyymälöistä että suurista valintamyymälöistä (esim. Meidi-ya, Maruetsu, Precce ja Sheijo Ishii). Valintamyymälöistä saa lähes kaikkea, mitä on vastaavissa myymälöissä Suomessa sekä tietysti japanilaisia ruokatarvikkeita. Erityisesti ulkomaalaisia palvelevia suuria valintamyymälöitä ovat National Azabu Supermarket Hiroon alueella edustuston lähellä, Nissin World Delicatessen Higashiazabun alueella sekä Kinokuniya Aoyaman kaupunginosassa, josta saa muun muassa suomalaisella reseptillä valmistettua ruisleipää.

Suurilla tavarataloilla on erittäin hyvin varustetut elintarvikeosastot, mutta niiden hintataso on kuitenkin huomattavasti korkeampi kuin Suomessa. Ainoastaan eräät perusvihannekset ovat ympärivuotisina suhteellisen halpoja. Japanilainen pihviliha on maailman kuulua laadultaan – ja hinnaltaan. Kalojen ja merenelävien valikoima on laaja.

Laktoosi-intolerantikolle on tarjolla soijamaitoa ja muutamia soijajogurtteja. Maitotuotteet kuten kermat ja juustot ovat yleensä rasvaisia.

Ravintolat ja kahvilat

Japanissa syödään ravintolassa yleensä suhteellisen aikaisin ja nopeasti. Lounasaika on kello 12–14 ja ilta-ateria alkaa usein jo noin kello 18 ja päättyy tavallisesti ennen kello 21.00. Yöklubit avaavat jo alkuillasta ja huvittelualueiden klubit ja baarit ovat auki aamuun asti. Tavalliset ravintolat menevät puolen yön aikaan kiinni.

Sosiaaliturva

Japanissa sosiaaliturvaa on uudistettu viime vuosina. Se kattaa sosiaalivakuutuksen (eli sairas-, eläke-, työttömyys- ja työtapaturmavakuutuksen), vähävaraisten sosiaaliavustukset sekä vanhuksille että vammaisille suunnatut sosiaali- ja terveyspalvelut.

Japanin sairasvakuutuksesta on huomioitava, että se kattaa koko väestön. Vakuutettu voi edelleen itse valita, minkä klinikan tai sairaalan palveluita käyttää, ja palveluille on määritelty hinnat, jotka ovat samat riippumatta palvelun tarjoajasta.

Japanin eläkejärjestelmä kattaa niin ikään koko väestön, ja se on monitasoinen. Perustan muodostaa peruseläke, jonka päälle asettuu: ansiosidonnainen ja joko palkansaajan eläke, yrittäjän eläke tai virkamiesten eläke sekä erilaiset yritysten tarjoamat eläkejärjestelmät. Noin 90 prosenttia yrityksistä tarjoaa työntekijöilleen eläkepaketin, joka voi koostua joko kertamaksusta tai kuukausittain suoritettavista eläkemaksuista.

Vaikka jokaisen 20–60-vuotiaan on lain mukaan kuuluttava johonkin eläkejärjestelmään ja maksettava eläkemaksuja, on muutama prosentti väestöstä laiminlyönyt velvollisuutensa.

Japanin sosiaaliturvajärjestelmä on muutoksen alla. Japanin väestön nopeasta vanhenemisesta johtuen erityisesti työssäkäyvien naisten tukemiseen ja vanhuksille tarjottavien palvelujen kehittämiseen tullaan panostamaan entistä enemmän.

Suomen ja Japanin välinen sosiaaliturvasopimus on valmisteilla. Suomen ja Japanin välillä on verosopimus.

Lähteet:

Japanin ulkoasiainministeriön sivut(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan)(http://www.mofa.go.jp/j_info/japan/socsec/maruo/index.html)

National Institute of Population and Social Security Research(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan)(http://www.ipss.go.jp/index-e.asp)

Sähkövirta

Tokiossa sähkövirran jännite on 100 V 50 Hz, Japanin länsiosissa (esimerkiksi Osaka) 100 V 60 Hz.

Lisäksi sähkökoneiden seinäpistokkeet, kuten vastaavasti koskettimetkin, ovat amerikkalaista mallia (pistokkeen haarat levymallisia, lähellä levyjen päätä pienet pyöreät reiät). Sähköliikkeet myyvät adaptereita, joiden avulla suomalaismallisen pistokkeen saa yhdistetyksi japanilaiseen koskettimeen. Tavallisten hehkulamppujen kannat ovat samanlaiset kuin Suomessa.

Terveydenhuolto

Yleisesti voidaan todeta, että Japanin terveydenhuolto ja myös ulkomaalaisten saatavilla olevat lääkäripalvelut ovat korkealuokkaisia. Tiukkojen päästönormien vuoksi Tokion ilma on suurkaupungiksi suhteellisen hyvälaatuista. Hengityselinten sairauksia (esimerkiksi astmaa) tai silmien herkkyyttä potevilla saattaa silti olla ongelmia Tokiossa tiettyinä vuodenaikoina, lähinnä runsaan siitepölypitoisuuden takia. Asemapaikasta aiheutuvia vakavia terveydellisiä ongelmia ei suomalaisilla ole havaittu.

Päivittäisessä elämässä erityistoimenpiteet eivät ole tarpeen. Esimerkiksi vesijohtovesi on täysin juomakelpoista kaikkialla Japanissa.

Sairaalaolot, lääkärit, hammashoito

Tokiossa on useita ulkomaalaisten potilaiden hoitoon keskittyneitä yleis- ja erikoislääkäreitä. Edustustosta on saatavissa luettelo yhteystiedoista. Vaikka terveystarkastukset ja hammaslääkärikäynnit hoidetaan yleisimmin Suomessa käydessä, ei paikallisesta hoidosta ole tiedossamme valituksia.

Tokion kaupungilla on puhelinpalvelu Tokyo Metropolitan Medical Institution Information Himawari, josta saa tietoa terveyspalveluista Tokion alueella muun muassa englannin kielellä. Operaattori kuuntelee henkilön kysymykset, etsii klinikan, joka täyttää hänen vaatimuksensa ja soittaa sitten henkilölle takaisin. Tietoa klinikoista ja sairaaloista saa myös niiden nettisivuilta.


Tokyo Metropolitan Medical Institution Information Himawari(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan)(www.himawari.metro.tokyo.jp/qq/qq13enmnlt.asp)

Valokuvaaminen

Joissakin museoissa ja temppeleissä voi olla valokuvauskielto, joka siinä tapauksessa on merkitty selvästi myös englannin kielellä. Mitään yleistä, määrättyjä kohteita koskevaa valokuvauskieltoa Japanissa ei ole. 

Valuutta

Japanin valuuttana toimii jeni (¥). Japanissa on käytössä 1, 5, 10, 50, 100 ja 500 jenin kolikoita ja 1 000, 2 000, 5 000 ja 10 000 jenin seteleitä.

Vapaa-aika

Japanin kieltä voi opiskella kaupungin monissa instituuteissa ja kielikouluissa – sekä ryhmissä että yksilöllisesti. Kurssivalikoima on laaja ja joissakin kielikouluissa järjestetään myös intensiiviopetusta 6–8 tuntia/vuorokaudessa viisi kertaa viikossa. Yksityisopettajiakin on saatavana esimerkiksi toimistoon tai kotiin. Kurssien hinnat vaihtelevat kurssin tason ja oppilaiden määrän mukaan. Opetuskieli on yleensä japanin lisäksi englanti.

Monet ulkomaalaiset osallistuvat japanilaiseen kulttuuriin liittyville harrastuskursseille: kukkien asettelu (ikebana), pienoispuiden kasvatus (bonsai), klassinen teeseremonia ja niin edelleen. Lisäksi eri järjestöt pitävät Japanin kulttuuria, historiaa ynnä muuta sellaista käsitteleviä luentosarjoja ulkomaalaisille. Urheilusta kiinnostuneille japanilaiset itsepuolustuslajit kuten judo, karate ja aikido tarjoavat hyvän mahdollisuuden ruumiinkulttuurin harrastamiseen.
 

Liikunta ja ulkoilu

Tokiossa voi harrastaa monenlaista liikuntaa ja urheilua. Edullisia kunnallisia harrastuspaikkoja on vähän. Maksullisia urheiluklubeja on paljon ja niiden kuukausimaksut vaihtelevat 10 000–20 000 jenin välillä. Puistot tarjoavat hyvän mahdollisuuden ulkoiluun. Kuntolenkkeily ja -pyöräily onkin suosittua sunnuntaisin, ja silloin esimerkiksi keisarinpalatsin ja stadionin ympäristön vilkkaita katuja on suljettu moottoriliikenteeltä.

Suosittu Tokion ulkopuolinen ulkoilualue on Takao-vuori, joka on normaaliliikenteessä noin tunnin ajomatkan päässä Tokion keskustasta. Toinen ulkoilualue on Hakonen kansallispuisto runsaan tunnin ajomatkan päässä.

Kuntosaleja on monentasoisia ja -hintaisia. Minato-kun-kaupunginosan korkeatasoinen urheilutalo tarjoaa huokean mahdollisuuden harrastaa muun muassa uintia, juoksua, palloilua, judoa, aikidoa, karatea ja jousiammuntaa. Minato-kun-alueella asuvilta pääsymaksu on 400 jeniä kerralta urheilulajista riippumatta.

Lähimmät hiihtorinteet ovat noin kolmen tunnin ajomatkan päässä.

Halpoja uintimahdollisuuksia on kesäisin vähän. Suurempien hotellien yhteydessä toimii kerhoja, joiden jäsenillä on pääsy hotellien uima-altaaseen. Näiden kerhojen jäsenmaksu on kuitenkin huomattavan korkea. Lähimmälle uimarannalle, Enoshimaan matkaamiseen kuluu aikaa autolla vajaat kaksi tuntia, kun liikenne on vähäistä ja junalla runsas tunti. Uimarannat ovat uimakautena heinä–elokuussa helposti ylikansoitettuja. Uintikausi loppuu suomalaisittain varhain, jo koulujen alkaessa elokuun lopulla.
 

Retkeily, lomamatkat, nähtävyydet

Japanin tiheä asutus voi vaikeuttaa retkeilyä ja matkustelemista. Vilkas liikenne tekee polkupyörällä liikkumisen paikoin hankalaksi. Autoretkeilyn suhteen on hyvä välttää mahdollisuuksien mukaan japanilaisia loma-ajankohtia (vuodenvaihde, kultainen viikko ja Obon-lomakausi elokuussa) ruuhkien takia. Julkisilla kulkuneuvoilla matkaa suunniteltaessa on syytä varata liput todella ajoissa.

Japanilaiskaupungit ovat rakennuskannaltaan pääsääntöisesti suhteellisen moderneja, mutta niistä löytyy huomattava määrä pitkän historian myötä pystytettyjä ja rakennuksia ja muistomerkkejä. Etenkin buddhalaisuuteen ja shintolaisuuteen liittyvät rakennukset, temppelit ja pyhäköt, on usein säilytetty alkuperäisessä asussaan jatkuvasti uusimalla. Temppeleitä, palatseja, linnoituksia ja museoita on koko maassa runsaasti, mutta erityisesti niitä on Kiotossa ja Nikkossa.

Luonnon kauneutta voi ihailla Hokkaidosta Okinawaan saakka. Kuumien lähteiden (onsen) alueilla eri puolilla Japania tarjoutuu mahdollisuuksia fyysiseen ja henkiseen rentoutumiseen.

Lomaileminen Japanissa on kalleutensa ja ihmispaljouden vuoksi jossain määrin hankalaa. Lomailemista naapurimaissa, joissa oleskelukustannukset ovat edullisempia vaikeuttaa matkojen kalleus, koska matkat on pitkien etäisyyksien vuoksi tehtävä lentäen. Matkailu Japanissa on kuitenkin antoisaa. Kustannuksia voi alentaa muun muassa majoittumalla japanilaistyylisiin majataloihin.
 

Klubit ja yhdistykset

Suomalaissiirtokunta toimii aktiivisesti erityisesti Tokiossa ja Kansain alueella (Osaka, Kobe, Kioto). Tokiossa toimii Suomi-kai, joka kokoontuu Suomi-kirkon tiloissa. Kansain alueen yhdistys järjestää säännöllisiä tapaamisia ja esimerkiksi itsenäisyyspäivän juhlan.

Tokion alueen suomalaisnaisille ja -miehille on lisäksi vapaamuotoiset verkostot, jotka ilmoittavat sähköpostitse ja Facebookissa tapahtumista ja kokoontumisista.

Japanissa toimii 21 Japani-Suomi-ystävyysseuraa. Jäsenet ovat suurimmaksi osaksi japanilaisia, mutta suomalaiset ovat tervetulleita mukaan. Kielenä on japani.

Tokiossa toimii Tokyo American Club, jonka jäsenenä on amerikkalaisten lisäksi myös japanilaisia ja ulkomaalaisia. Vuosimaksu on huomattavan korkea. Klubi tarjoaa muun muassa urheilumahdollisuuksia.  

Muuta

Ulkoasiainhallinto

Muu viranomaistietous

Aiheen mukaisia hakemistoja ja hakukoneita

Perustietoutta Japanista

Muuta