Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Neubora – lapsen ovi yhteiskuntaan - Suomen suurlähetystö, Tokio : Team Finland

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Tokio

3-5-39, Minami-Azabu, Minato-ku
Tokyo 106-8561
Puh. +81-3-5447 6000
S-posti: sanomat.tok@formin.fi
English | Suomi | Svenska | 日本語 |  | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Uutiset, 11.9.2014

Neubora – lapsen ovi yhteiskuntaan

Japanissa on vuoden 2013 syksystä lähtien ilmennyt merkittävää kiinnostusta suomalaista neuvola-järjestelmää kohtaan. Taustalla vaikuttavat Japanin suuret haasteet alhaisen syntyvyyden ja nopean ikääntymisen kanssa. Japanin hallitus allokoi syksyllä 2013 noin 20 miljoonaa euroa lisämäärärahoja syntyvyyden vähentämisen vastaiseen toimintaan luoden samalla uusia mahdollisuuksia myös suomalaistoimijoille.

Neuvola - eli japanilaisittain neubora - on japanilaisille luonteva osa tasa-arvoista, suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa. Kuva: Flickr/1Q78

Japani haasteen edessä

Toukokuussa ilmestyneen tutkimuksen mukaan puolet Japanin kaupungeista, kunnista ja kylistä menettää puolet lastentekoiässä olevista, eli 20‒39-vuotiaista, naisista vuoteen 2040 mennessä. Syinä ovat alhainen syntyvyys ja muuttoliike kaupunkikeskuksiin. Samaan vuoteen mennessä japanilaisia on 20 miljoonaa vähemmän kuin nyt. Japanin väestö ikääntyy maailmanennätystahtia ja työväestön vähenemisen hillintä on hallituksen suurin haaste.

Japanissa monella alueella on ollut kiinnostusta suomalaiseen neuvolaan jo joitain vuosia, mutta toiminta sai sysäyksen syksyllä 2013, kun Japanin hallitus antoi noin 20 miljoonaa euroa erityismäärärahaa syntyvyyttä lisääviin hankkeisiin. Pian tämän jälkeen perustettiin neuvola -study group, johon kiinnostuneet alueet ottivat osaa. Neuvolaa on Japanissa esitellyt muun muassa Tampereen yliopistosta väitellyt Mutsuko Takahashi, joka lukeutuu suomalaisen terveydenhuollon parhaisiin asiantuntijoihin Japanissa.  Syksyllä julkaistiin myös neuvolasta kertova japaninkielinen manuaali. Siinä suomalaisjärjestelmästä käytetään japanilaisittain nimeä neubora.

Neuvolan vahvuudet

Neuvolan takana oleva lainsäädäntö kiinnostaa japanilaisia, sillä lasten terveydenhoitoa koskeva lainsäädäntö on Japanissa puoli vuosisataa vanha. Japanilaisnäkökulmasta neuvolan vahvuus on mallin yksinkertaisuus: lähes kaikki lasten hoitopalvelut, raskaudesta 6-vuotiaaksi saakka, saadaan yhdestä paikasta ja lapset ovat selkeästi yhden tahon alaisuudessa. Toisin kuin Suomessa, lasten määräaikaistarkastuksia on Japanissa harvoin eivätkä ne ole pakollisia. Tämä tuo järjestelmään katvealueita ja on johtanut siihen, että usein ei tiedetä, kenelle lapsen hoitovastuu kuuluu.

Määräaikaistarkastusten pitkä väli tarkoittaa myös, että nuoret äidit eivät saa tarvittavaa tukea lastenkasvatuksellisiin tai henkisiin ongelmiinsa. Myös suomalaisen neuvolan aikuisille antama tuki herättää ihailua. Ja vahvuudeksi nähdään myös neuvolapalveluiden ilmaisuus, joka lisää tasa-arvoa.

Eri alueet, eri tarpeet

Neuvolasta kiinnostuneiden alueiden tarpeet ja tavoitteet vaihtelevat. Eräs Tokion lähellä oleva kaupunki on kiinnostunut jopa hyvinvointikeskuksista, kun taas Tokion suurin kaupunginosa Setagaya on luomassa vapaaehtoistoimintaan perustuvaa neuvola-palvelua. Kiinnostus ei useimmissa tapauksissa kohdistu uusien fasiliteettien luomiseen, vaan enemmän koulutukseen ja eri tahojen palveluita yhteen paikkaan keskittävään neuvolakonseptiin. Yhdistävä tekijä on hoidon ja palvelun saumattomuus sekä helppo saatavuus.

Team Finlandin rooli?

Suurlähetystö ja Finpro ovat olleet yhteydessä useiden neuvolasta kiinnostuneiden tahojen kanssa. Tavoitteena on saada kokonaiskäsitys siitä, mitä eri tahot haluavat neuvolajärjestelmästä ja miten Suomi voi siinä auttaa. Neuvolajärjestelmää on viime aikoina esitelty muun muassa kahdeksan kansanedustajan ryhmälle, kaupunginjohtajille sekä Mien prefektuurin kuvernöörille. Suurlähetystö on lisäksi pitänyt aihetta esillä mediassa ja erilaisissa ammattilais- ja yleisötilaisuuksissa, kun taas Finpro selvittää millaisia kaupallisia yhteistyömahdollisuuksia neuvolayhteistyö voi tuoda.

Mediassa aihe on jo saanut merkittävää huomiota. Neuvolasta julkaistiin iso juttu Yomiuri shimbunissa, joka on 10 miljoonan aamupainoksellaan maailman suurin sanomalehti.  Myös Chuunichi shimbun teki aiheeseen liittyen oman juttumatkansa, josta julkaistiin juttusarja lehden 4,5 miljoonalle tilaajalle. Lisäksi maailman toiseksi suurin sanomalehti Asahi shimbun julkisti keväällä jutun Setagayan kaupunginosan neuvola-suunnitelmista ja Japanin yleisradio NHK esitteli neuvolaa tv-ohjelmassaan.

Neubora, ikumen ja äitiyspakkaus

Neuvola on japanilaisille luonteva osa tasa-arvoista, suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa, jonka muutkin sosiaaliset ilmiöt ja innovaatiot kiinnostavat lapsiköyhää Japania. Suurlähetystö ja Suomen Japanin Instituutti tuottavat tänä vuonna äitiyspakkaus-näyttelyn. Näyttely perustuu 2012 designpääkaupunkivuoden äitiyspakkaus-näyttelyyn, ja se on varattu lukuisiin tapahtumiin jo ennen julkistustaan. Japanissa on eri julkisilla ja yksityisillä tahoilla ilmennyt kiinnostusta kehittää vastaavaa konseptia.

Aihepiirin kolmas vahvuus on suomalainen tasa-arvoinen perhemalli, jossa aktiiviselle isällä (ikumen) on suuri rooli. Suurlähetystö jatkaa aktiivista ja näkyvää tiedotustoimintaa aiheesta osallistuen suuriin tapahtumiin puhujana sekä haastatteluin ja muuna yhteistyönä eri viiteryhmien kanssa. Allekirjoittaneen vuonna 2013 aiheesta ilmestynyt kirja on poikinut jo yli 50 haastattelua ja runsaasti puhujapyyntöjä.

Mikko Koivumaa
Lehdistö- ja kulttuurineuvos, Suomen Tokion-suurlähetystö

Kirjoitus on alun perin julkaistu Team Finlandin sivustolla heinäkuussa 2014

Tulosta

Päivitetty 11.9.2014


© Suomen suurlähetystö, Tokio | Tietoa verkkopalvelusta | Yhteystiedot